Todella hyviä päätöksiä, sanoo Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa hallituksen puoliväliriihen linjauksista, joilla asuntolainojen enimmäispituus kasvaa 35 vuoteen ja asuntolainakatto mahdollistetaan 95 prosenttiin asunnon hinnasta.
Laina-ajan enimmäiskeston piteneminen voi esimerkiksi aikaistaa suurissa kaupungeissa asuvien lapsiperheiden mahdollisuuksia ostaa omistusasunto.
Nordea on laskenut, että tyypillisessä 250000 euron lainassa muutos pienentää kuukausierää noin sadalla eurolla.
– Myös kasvutoimien näkökulmasta päätökset ovat hyviä, kun samalla korot ovat tulleet alas. Nyt on selkeät elementit saada asuntokauppamäärät kasvuun. Ja kun asunto ostetaan, niin siinä monesti tulee remonttia ja ostetaan huonekaluja, mikä näkyy sitten näillä aloilla positiivisesti, Viljamaa toteaa.
Myös OP Ryhmän senioriekonomisti Joona Widgrén sekä Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki kuvaavat ratkaisuja myönteiseksi.
– Todennäköisesti kauppamäärät voivat vähän lisääntyä ja hinnat nousta, Widgrén sanoo.
– Toki voimaantulossa menee vielä aikaa, joten ihan heti tämä ei vaikuta. Toisaalta jos positiivisuus lisääntyy, se voi luottamuksen kautta heijastua asuntomarkkinoihin, Widgrén jatkaa.
– Asuntolainakaton nosto helpottaa riittävän kokoisen asuntolainan saamista ja enimmäiskeston pidennys mahdollistaa kohtuullisemmat kuukausierät. Taloyhtiölainojen joustot helpottavat isojen remonttien hoitamista, mikä voi auttaa korjausvajeen purkamisessa, summaa puolestaan Kuoppamäki.
Viljamaan mukaan asuntorahoituksen sääntelyssä on menty kiristämisen tietä käytännössä jo 2008 finanssikriisistä alkaen. Siksi nyt tehdyt päätökset ovat hänen mukaansa tärkeä suunnan muutos.
– On kiristetty ja kiristetty mielestäni liian pitkään, mikä yksilöiden ja kotitalouksien kannalta on tarkoittanut sitä, että lainan saanti on vaikeutunut ja mahdollisuudet omistusasuntoon heikentyneet, Viljamaa sanoo ja mainitsee muun muassa asuntolainojen korkovähennysoikeuden poistumisen.
Tämän vuoden ensimmäisellä kvartaalilla on nähty selviä kasvulukuja asuntokauppamäärissä, mutta se osaltaan johtuu siitä, että vuoden 2024 alkupuoli oli historiallisen huono.
Viljamaan mukaan viime vuonna näkyivät vielä Sanna Marinin (sd.) hallituksen vuonna 2023 tekemät viimeiset päätökset rahoituksen kiristämisessä enimmäistakaisinmaksuaikaa lyhentämällä ja taloyhtiölainojen saantia tiukentamalla, sekä positiivisen luottorekisterin tulo.
– Asuntokauppa alkoi maltillisesti piristyä viime kesänä ja on nyt noin 25 prosenttia edellä suhteessa viime vuoteen. Mutta samaan aikaan asuntojen hinnat laskivat viime syksyyn asti ja nyt on ollut aika tasaista, eli nousua ei ole vielä nähty. Tiettyä varovaisuutta kuluttajien keskuudessa yhä on, sanoo Viljamaa, joka arvelee, että nyt ilmoitetut muutokset voivat rohkaista ihmisiä asuntokaupoille.
OP:n Widgrénin mukaan asuntokauppa on elpynyt verraten nopeasti kuopastaan, mutta tyypillisiin määriin on vielä matkaa. Hän uskoo hintojen jatkavan hiipimistään ylöspäin, kun korkotaso on laskenut ja kysyntä kasvaa. Pääkaupunkiseudulla on vielä paljon kohteita myynnissä, eli lopullisen sysäyksen antaa tarjonnan sulaminen.
Myös päätetyt ansiotuloveron kevennykset vaikuttavat tilanteeseen, sillä ne vahvistavat ostovoimaa ja sitä kautta luottamusta.
– Tämä olikin viimeisiä hetkiä tehdä muutoksia parempaan, meillä on ollut aika voimakas kasvu vuokra-asumisessa, Viljamaa huomauttaa.
Suurta järjestelmäriskiä Viljamaa, Widgrén ja Kuoppamäki eivät muutoksissa näe. Vaatimukset pankkien vakavaraisuudesta ovat kuitenkin korkealla tasolla, Kuoppamäki muistuttaa.
Viljamaa toteaa, että Finanssivalvonta voi myös muuttaa asuntolainakattoa, mikäli markkina näyttäisi ylikuumenevan.
– Kun katsoo missä kunnossa meidän pankit on ja miten säntillisesti asuntolainat hoidetaan, en näe järjestelmäriskiä, päin vastoin nyt luodaan edellytyksiä kasvulle, Viljamaa sanoo.
Vielä asp-lainsäädäntöön kiinteistönvälittäjien edustaja toisi pieniä viilauksia, jotta ensiasuntoon pääsisi asp-lainalla entistä helpommin kiinni.
– Kyllä se vain niin on, että edelleen oman asunnon omistaminen on vahvasti yhteydessä suomalaisten vaurastumiseen, hän jatkaa.