Merkittävä määrä suomalaisista taloyhtiöistä ei ole vielä aloittanut pakollista muutostyötä, jossa taloyhtiön tietoja siirretään Maanmittauslaitoksen digitaaliseen huoneistotietojärjestelmään.
Huoneistotietojärjestelmän peruslain HTJ2-osan siirtymäaika on käynnissä, ja se päättyy 30. kesäkuuta 2026. Taloyhtiöillä on alle vuosi aikaa tietojen siirtämiseen.
– Monilla taloyhtiöillä voi tulla kiire, sillä muutostyö ei tapahdu hetkessä. Näin ison muutoksen tekeminen valtakunnallisesti ja vain vuoden siirtymäajalla on varsin tiukka. Se on tehtävissä, mutta nyt olisi korkea aika alkaa aidosti selvittää, mitä muutos vaatii ja tehdä tarvittavat toimenpiteet, kertoo kiinteistöjen kunnossapitojärjestelmää kehittävän EstateAppin toimitusjohtaja Patrick Nyberg tiedotteessa.
– Tiedon saaminen huoneistotietojärjestelmään sopivaksi voi olla asiasta tietämättömälle haastavaa ja aikaa vievää. Tämä voi asettaa lukuisat asunto-osakkeiden omistajat hankalaan tilanteeseen, hän jatkaa.
Huoneistotietojärjestelmän HTJ2-osa velvoittaa taloyhtiöt siirtämään remontti-, kunnossapito- ja muutostyöt sekä yhtiön että osakkaiden laina-, lainaosuudet- ja vastiketiedot digitaaliseen järjestelmään. Uudistuksen ensimmäinen osa (HTJ1) otettiin käyttöön vuonna 2019, jolloin taloyhtiöiden osakasluettelot siirrettiin digitaaliseen järjestelmään.
Nyberg sanoo, että moni taloyhtiö oli tuolloinkin myöhässä.
– Kaikki eivät ehtineet tehdä digitaalista siirtymää HTJ1:n määräaikaan mennessä, ja tilanne on nyt monin tavoin samanlainen. Tällä kertaa myöhästymisen seuraukset saattavat myös aiheuttaa taloyhtiölle ongelmia, sillä puutteelliset tiedot huoneistotietojärjestelmässä vaikuttavat todennäköisesti taloyhtiön rahoituksen saamiseen ja asunto-osakkeiden arvoon sekä vaikeuttavat asuntojen myyntiä, Nyberg kertoo.
Pankit saattavat vaatia tarkkoja tietoja taloyhtiöstä lainoituspäätöksen tekemiseen. Pahimmassa tapauksessa taloyhtiö saattaa tarvita satojen tuhansien eurojen rahoitusta kiireelliseen putkiremonttiin, mutta sitä ei saada.
– Tällöin varsinkin ollaan tilanteessa, jossa asunnon myyminen voi olla mahdotonta. Tällainen tilanne voi vaikuttaa merkittävästi asunto-osakkeen arvoon. Toinen mahdollinen tilanne on se, ettei ostaja saa tarkkoja tietoja taloyhtiöstä, jos digimuutosta ei ole tehty. Se voi pahimmillaan olla syy kaupan perumiseen tai johtaa vahingonkorvausvaatimuksiin, Nyberg jatkaa.
EstateApp arvioi, että Suomessa on yhä tuhansia taloyhtiöitä, jotka eivät ole aloittaneet HTJ2-muutostyötä. Uudistus koskettaa suurta osaa suomalaisista, sillä Suomessa on noin 2 miljoonaa asunto-osakkeen omistajaa.
– Tärkeintä on ymmärtää, että muutostyö kunnossapitotietojen osalta on hyvä aloittaa mieluiten saman tien mutta viimeistään syksyn aikana, jotta tiedot ehditään siirtää digitaaliseen muotoon ajoissa. Tietojen ilmoittamatta jättäminen ei vapauta taloyhtiötä vastuusta, vaikka kyse olisi tahattomasta viivästyksestä. Myöhästyminen saattaa johtaa jopa oikeudellisiin sanktioihin, Nyberg kertoo.
