Asuntolainojen euribor-korot voivat nousta tuntuvasti Iranin kriisin vuoksi.
Etenkin 12 kuukauden euribor on noussut nopeasti viime aikoina. Tiistain kurssien mukaan se oli 2,87 prosenttia. Lyhyemmät viitekorot olivat selvästi alempana. Tiistaina kolmen kuukauden euribor asettui 2,079 prosenttiin ja kuuden kuukauden euribor 2,475 prosenttiin.
Moni asuntovelallinen saattaa pohtia sitä, kannattaako lainalleen valita nyt mahdollisimman lyhyt viitekorko, jotta hän voi säästää korkokustannuksissa?
Verkkouutisten haastattelemien ekonomistien mukaan tilanne ei ole aivan näin yksinkertainen. Ratkaisevaa on, miten korkotilanne kehittyy lähiviikkoina.
– Jos markkinakorkojen nousu jää lyhytaikaiseksi, Euroopan keskuspankki (EKP) ei lähde nostamaan korkoja. Silloin kolmen kuukauden euribor ei todennäköisesti nouse merkittävästi nykyisestä tasosta tai jopa laskee. 12 kuukauden euribor kääntyisi tässä tilanteessa jossain vaiheessa alas, Nordean ekonomisti Juho Kostiainen arvioi.
Edellä mainitussa tilanteessa lyhyempi viitekorko tulisi siis halvemmaksi. Kostiainen muistuttaa, että mikäli EKP päättää koronnostoista, nousevat myös euribor-viitekorot.
– Siinä tilanteessa kolmen kuukauden euribor voi nousta selkeästi korkeammaksikin.
Samalla hän toteaa, että tällä hetkellä paine koronnostoihin on huomattavasti korkeampi kuin mitä se oli vielä kuukausi sitten.
Perinteisesti kolmen kuukauden euribor on tullut pitkällä aikavälillä edullisemmaksi vaihtoehdoksi. Danske Bankin ekonomisti Kaisa Kivipelto muistuttaa, että viitekorkoa valitessa kannattaa huomioida oma taloustilanne ja suhtautumisensa epävarmuuteen. Valitsemalla kolmen kuukauden euriborin asuntovelallinen sitoutuu siihen, että hänen lainansa korko tarkastetaan kolmen kuukauden välein. Silloin mahdolliset koronnostot ja äkilliset heilahtelut vaikuttavat hänen talouteensa nopeammin.
– Valitsemalla taas 12 kuukauden euriborin, voi varautua siihen, että tietää asuntolainan kuukausierän vuodeksi eteenpäin tuoden lisää mahdollisuuksia varautumiselle ja suunnittelulle, Kivipelto selventää.
Samoilla linjoilla on OP-Pohjolan johtava ekonomisti Tomi Kortela. Hänen mukaansa nyrkkisääntönä on, että nouseviin korkoihin pitäisi ottaa pidempi viitekorko, jotta saa ”lukittua” alhaisen korkotason.
– Laskeviin korkoihin pitäisi taas ottaa lyhyt korko, jotta korkotaso päivittyy alemmille tasoille nopeasti.
Hän huomauttaa, että jokaisen tilanne riippuu paljolti koron tarkastuspäivästä.
– Jos se on ollut alkuvuoden aikana, jolloin korkotaso oli nykyistä alhaisempi, niin ei kannata vaihtaa, vaan nauttia nykyistä alhaisemmasta korkotasosta.
Korot voivat nousta yli neljään prosenttiin
Ekonomistit huomauttavat, että tällä hetkellä korkomarkkinoilla on poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Siksi tarkkaa vastausta on mahdotonta antaa, mille tasolle euribor-viitekorot kuluvan vuoden aikana asettuvat ja mikä niistä tulisi asuntovelalliselle edullisimmaksi.
OP-Pohjolan Kortela arvioi vuoden euriborin pysyvän lähellä nykyistä tasoaan, mutta kolmen ja kuuden kuukauden euriborit voivat nousta vuoden 2026 loppuun mennessä sille tasolle, jossa vuoden euribor on nyt.
Korkotilanne riippuu paljon siitä, kauanko kriisi Iranissa jatkuu. Kriisi voi nostaa energian hintaa ja lisätä inflaatiopaineita, mikä puolestaan lisää odotuksia koronnostoista.
Jos kriisi jää hetkelliseksi, korkotilanne voi palautua ennalleen nopeastikin. Kriisin pitkittyessä korot voivat nousta entisestään.
Onko riskinä, että asuntolainojen viitekorot nousevat uudelleen ”pilviin” kuten vuosina 2022–2023?
– Tällainen riski on olemassa. Se ei ole täysin poissuljettua, että korot nousisivat samalle tasolle, Kostiainen arvioi.
Silloin 12 kuukauden euribor kävi korkeimmillaan yli neljässä prosentissa.
– Korkojen tulevat liikkeet tulevat paljolti riippumaan sodan kestosta, mitä on taas vaikea arvioida. Tässä mielessä epävarmuus on juuri nyt suurta, OP-Pohjolan Tomi Kortela huomauttaa.
Älä tee paniikkiratkaisuja
Moni asuntovelallinen saattaa nyt pelätä korkojen tuntuvaa nousua. Tässä tilanteessa Kortela suosittelee pysymään rauhallisena ja ”pitämään pään kylmänä”.
– On tietenkin hyvä hieman laskea korkojen nousun vaikutuksia omaan talouteen ja varautua siihen. Tilanne on kuitenkin niin epävarma tällä hetkellä, että välttäisin hätiköityjä liikkeitä suuntaa tai toiseen.
Siksi esimerkiksi viitekorkoa ei kannata lähteä vaihtelemaan hetkellisten kriisien takia.
Nordean Kostiainen mainitsee yhdeksi hyväksi keinoksi asuntolainan korkosuojauksen. Korkosuojalla sovitaan tietty raja, minkä yli asuntolainan viitekorko ei voi nousta. Se voi antaa mielenrauhaa, mikäli esimerkiksi kolmen tai neljän prosentin korko tuntuu itselle kohtuuttoman suurelta.
– Silloin ikään kuin voi vakuuttaa itsensä korkojen nousua vastaan tietyksi määräajaksi, Kostiainen toteaa.
Kivipellon mukaan se mitä nyt kannattaisi tehdä, on rakentaa omalle taloudelle budjetti ja varmistaa, että rahankäyttö on järkevää. Sen lisäksi säästötilille kannattaa kerryttää riittävä puskuri yllättävien menojen varalle.
Monet asuntovelalliset harkitsevat myös ylimääräisten asuntolainalyhennysten tekemistä. Sillä tavalla velkaa voi lyhentää tavallista nopeammassa ajassa. Kivipelto kuitenkin muistuttaa, että ylimääräisten lyhennysten vaikutus lainan kuukausittaisiin korkokuluihin on vähäinen.
– Sillä taas voi olla paljon suurempi merkitys omaan taloudelliseen mielenrauhaan, että on erillinen puskuri äkillisiä menoja varten. Omasta kodista kun on vaikeaa myydä yhtä huonetta tai seinää äkillisen menon yllättäessä, Kivipelto huomauttaa.
Tämä ei silti tarkoita, etteikö ylimääräisiä lyhennyksiä kannattaisi tehdä varsinkin silloin, jos riittävät puskurisäästöt on kerrytetty kokoon. Aiemmissa laskelmissa on todettu, että ylimääräisten asuntolainalyhennysten hyöty on sitä suurempi mitä aikaisemmassa vaiheessa laina-aikaa niitä tekee. Tämä perustuu siihen, että koron osuus lainanlyhennyksissä on suurin juuri lainan alkuaikoina.
Ratkaisevaa on lopulta se, kuinka paljon epävarmuutta oma talous kestää.