Muita kuin ensiasunnon ostajia koskeva lainakatto eli enimmäisluototussuhteen palaa perustasolleen, jolloin asuntolainan määrä saa olla enintään 90 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta lainaa myönnettäessä. Finanssivalvonnan johtokunta kertoo, että päätös tulee voimaan välittömästi.
Enimmäisluototussuhdetta oli alennettu viidellä prosenttiyksiköllä kesällä 2021 kotitalouksien velkaantumiseen liittyvien riskien rajoittamiseksi.
Päivitettyjen tilastotietojen mukaan kotitalouksien velkaantuneisuuden taso suhteessa tuloihin oli korkeimmillaan vuoden 2021 lopussa.
Sen jälkeen velkaantuneisuus on laskenut vaimean luotonkysynnän, asuntolainakannan supistumisen sekä kotitalouksien nimellisten tulojen aiempaa ripeämmän kasvun myötä. Velkaantuneisuuden laskun arvioidaan jatkuvan ensi vuoden aikana.
– Kotitalouksien velkaantuneisuuden lasku on pienentänyt rahoitusjärjestelmän haavoittuvuuksia. Myös vuoden 2023 alussa voimaan tullut lainanhoitorasitusta koskeva suositus auttaa hillitsemään liialliseen velkaantumiseen liittyviä riskejä. Näistä syistä asuntolainakatto voidaan palauttaa perustasolleen, toteaa tiedotteessa Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Marja Nykänen.
Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi pitää päätöstä hyvänä ja perusteltuna.
– Lainakaton perustason palauttamiselle on ollut perusteet jo pitkään, mutta hyvä, että Fiva on nyt tehnyt oikean päätöksen. Asuntomarkkinoiden tilanne on vaikea ja lainakaton nosto osaltaan tukee kaupankäynnin elpymistä, hän sanoo tiedotteessa.
Taloustilanteen muutos on näkynyt jo jonkin aikaa voimakkaasti Suomen asuntomarkkinoilla. Kauppamäärät ovat vähentyneet, myyntiajat pidentyneet ja asuntojen hinnat laskeneet. Etenkin uudiskohteiden kauppa on suurissa vaikeuksissa. Hintojen lasku heijastaa talouden perustekijöissä, ennen kaikkea korkotasossa, tapahtunutta muutosta.
– Vahvan vakavaraisuutensa ja hyvän kannattavuutensa turvin Suomen pankkisektori on hyvissä asemissa ottamaan vastaan talouden tilan heikkenemisen vaikutuksia. Hyvä kriisinkestävyys käy ilmi myös Euroopan pankkiviranomaisen ja Finanssivalvonnan heinäkuun lopulla julkistamista pankkien stressitestien tuloksista, jotka perustuivat poikkeuksellisen ankaraan heikon talouskehityksen skenaarioon, Ahosniemi muistuttaa.
Lainakaton noston lisäksi Fiva päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0 prosentissa. Myös tämä päätös on Ahosniemen mukaan perusteltu.
