Sp-Kodin kysely paljastaa, että asuntomarkkinoiden isoin ongelma ei ole korkotaso vaan se, että nykyinen koti ei käy kaupaksi. Kun vaihtajat jumittuvat paikoilleen, koko markkina jähmettyy.
Alkukesän 2026 asuntomarkkinoilla on erikoinen tunnelma. Korot ovat kohtuullisella tasolla, säästöjä on kertynyt ja moni suomalainen haluaisi muuttaa. Silti kauppa ei käy.
Sp-Kodin 463 henkilölle teetetty asuntomarkkinakysely kertoo karua kieltä: myyntiaikeet ovat romahtaneet vuodessa 37 prosentista 23 prosenttiin. Yli puolet vastaajista ei suunnittele asunnon ostoa lainkaan lähitulevaisuudessa.
Suurin este ei ole raha eikä korkotaso. Se on oma asunto, joka ei mene kaupaksi.
Kyselyn avoimissa vastauksissa sama teema toistuu kymmenissä kommenteissa. Ihmiset kertovat odottavansa ostopäätöstä, koska nykyinen asunto pitää ensin saada myytyä. Osa on laskenut hintaa, osa ottanut asunnon pois myynnistä kokonaan.
Turhautuminen näkyy vastauksissa
Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen tunnistaa ilmiön ja sanoo sen näkyvän selvästi myös kentältä tulevissa viesteissä.
– Vielä keväällä 2025 kuluttajat seurasivat markkinaa toiveikkaina ja odottivat sen piristyvän loppuvuodesta. Nyt vastauksissa näkyy epävarmuuden lisäksi selvä turhautuminen. Moni kokee olevansa jumissa asumisessaan, Rantanen sanoo.
Turhautumisen taustalla on useita tekijöitä. Rantanen nimeää asuntomarkkinoiden keskeisimmiksi ajureiksi korkotason, työllisyyden ja kuluttajien luottamuksen. Näistä korkotaso ei tällä hetkellä ole ongelma.
– Tämänhetkinen korkotaso ei ole jarruna asuntomarkkinoilla. Kuitenkin korkojen mahdollinen nostaminen mietityttää aina osaa kuluttajista. Suomessa korot on sidottu pääosin vaihtuviin korkoihin, ja siten korkomuutokset välittyvät melko nopealla aikataululla asuntolainojen hintaan, hän toteaa.
Sääntelyn tiukentumisen seurauksena myös lainan saanti koetaan aikaisempaa vaikeammaksi, mikä hidastaa ostopäätöksiä.
Iranin sota heikensi luottamusta
Kuluttajien luottamus on yhä heikkoa. Rantanen mainitsee maaliskuussa alkaneen Iranin sodan yhtenä tekijänä, joka on vaikuttanut asuntomarkkinoihin.
Kuluttajien luottamus perustuu tunteeseen, ja siihen vaikuttavat uutiset maailmalta. Kun tilanne rauhoittuu, sillä on positiiviset vaikutukset luottamukseen.
Geopoliittinen epävarmuus on siis osin ohimenevää. Hitaammin korjaantuvaa on työttömyyteen liittyvä epävarmuus.
– Työttömyys on osittain rakenteellinen ongelma ja sen muutokset suuntaan tai toiseen ovat hitaampia, Rantanen sanoo.
Pessimismi lähes kolminkertaistunut vuodessa
Kyselyssä 41,9 prosenttia vastaajista arvioi asuntomarkkinoiden hiljenevän loppuvuoden aikana. Vuosi sitten samaa ennusti vain 13,6 prosenttia. Pessimismi on siis lähes kolminkertaistunut.
Tilanne tulee todennäköisesti normalisoitumaan. Mitään rakenteellista pysyvää ongelmaa ei Rantanen asuntomarkkinassa näe.
– Uskon elpymisen tapahtuvan asteittain alkaen loppuvuodesta 2026.
Optimismi perustuu suomalaisten taseisiin. Säästöjä on kertynyt ja ostovoima on olemassa, mutta uskallus puuttuu. Kaikki odottavat, milloin jumittunut asuntojen vaihtoketju lähtee liikkeelle.
Kysely osoittaa myös muutoksen siinä, millaista tietoa kuluttajat kaipaavat. Yleisen markkinakatsauksen sijaan ihmiset haluavat nyt konkreettisia neuvoja omaan tilanteeseensa: miten asunto saadaan myytyä, miten sen arvoa voidaan parantaa ja mitä päätöksiä kannattaa tehdä juuri nyt.
Pattitilanne ei johdu haluttomuudesta vaan epävarmuudesta. Jos luottamus palautuu, markkina saattaa kääntyä nopeastikin.