Euroopan keskuspankin (EKP) viimeaikaiset ohjauskorkojen nostot ovat iskeneet Suomeen eurooppalaista keskiarvoa rajummin. Tämä johtuu ennen muuta siitä, että suomalaisten lainat on sidottu lyhyisiin viitekorkoihin. Toisaalta me hyödymme suhteellisesti enemmän, kun korkoja päätetään laskea. Iltalehti haastatteli alan asiantuntijoita asian tiimoilta.
EKP todennäköisesti uskoo nykyisen korkotason riittävän nousevien hintojen taklaamiseksi. Talletuskorko on korkeampi kuin koskaan. Keskuspankki jättää kuitenkin oven auki tuleville koronnostoille, mikäli inflaatio ja taloustilanne niin vaativat.
Suomessa yritysten ja kotitalouksien lainat on sidottu lyhyempiin korkoihin kuin muualla euroalueella. Saksassa asuntolainoilla on tyypillisesti kymmenen vuoden kiinteä korko, kun Suomessa käytetään yleisimmin 12 kuukauden euriboria. Siksi koronnostot tuntuvat meillä voimakkaammin.
– Siinä on hyvät ja huonot puolet. Silloin kun korkoympäristö on matala, niin silloin suomalaiset toimijat hyötyvät suhteessa enemmän siitä, että rahapolitiikalla yritetään elvyttää, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu sanoo IL:lle.
– Mutta jos on rahapolitiikan tiukentamisen aika, sillon meidän talous reagoi negatiivisemmin kuin keskimäärin euroalueen talous.
Handelsbankenin pääekonomisti Timo Hirvosen mielestä suomalaiset ovat tottuneet ”liian” suotuisaan korkoympäristöön.
– Meillä on ollut euromaiden matalimmat asuntolainojen korot todella pitkään ennen kuin korot alkoivat nousemaan. Tämä on nyt se kolikon kääntöpuoli, hän toteaa.
– On tuudittauduttu siihen, että korkoympäristö oikeasti säilyy hyvin maltillisena, miinusmerkkisenä tai vähän plussan puolella. Yllättäenhän tämä voimakas korkojen nousu tuli.
Tällä hetkellä hintojen nousu on Suomessa jo saavuttanut huippunsa. Inflaatio on laskemaan päin. EKP:n rahapolitiikka on kuitenkin koko EU:n laajuinen, eikä yksinomaan Suomen tilanne vaikuta sen korkopäätöksiin.
– Nyt ollaan osa euroaluetta. Välillä siitä hyötyy, välillä se tuo vähän takapakkia, Handelsbankenin Hirvonen muistuttaa.
