Asiantuntija USU:lle: Tästä syystä kunnat eivät ota enää kiintiöpakolaisia

Viime vuonna kiintiöpakolaisia otti 52 kuntaa ja toissa vuonna 66.
Suomalaisviranomaisia kiintiöpakolaisia vastassa Helsinki-Vantaan lentokentän Jetflite-terminaalin edustalla 3. syyskuuta 2020. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI
Suomalaisviranomaisia kiintiöpakolaisia vastassa Helsinki-Vantaan lentokentän Jetflite-terminaalin edustalla 3. syyskuuta 2020. LEHTIKUVA/JUSSI NUKARI

Hallitus pienensi pakolaiskiintiön viime ja tälle vuodelle 500:aan. Vuosina 2021–2023 vuotuinen kiintiö oli 1 050–1 500 ihmistä.

– Kiintiön koon vaihtelu vaikuttaa ehkä eniten kiintiöpakolaisia vastaanottaneiden kuntien määrään, arvioi erityisasiantuntija Katja Vänskä-Rajala työ- ja elinkeinoministeriöstä Uutissuomalaiselle.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Suomi vastaanottaa pakolaiskiintiössä YK:n pakolaisjärjestön pakolaisiksi katsomia henkilöitä tai muita kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Suomi ottaa tänä vuonna kiintiöpakolaisiksi muun muassa afganistanilaisia Iranista, kongolaisia Ruandasta, syyrialaisia Turkista ja venezuelalaisia Perusta.

Samaan aikaan kun kiintiöpakolaisia ottavien kuntien määrä on vähentynyt, vastaanottojärjestelmästä on siirtynyt ukrainalaisia ja oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita yhä useampaan kuntaan.

Vuonna 2023 vastaanottojärjestelmästä siirtyi kaikkiaan noin 17 200 ihmistä 255 kuntaan. Viime vuonna noin 15 800 ihmistä siirtyi 245 kuntaan.

Julkisella sektorilla on tarjolla yllättävän paljon etätyömahdollisuuksia.
Mainos