Ilta-Sanomien tieto kansanedustajien koteihin kohdistuvasta mahdollisesta tunkeutumisuhasta on vakava, arvioi ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen.
– Emme tiedä, mihin konkreettiseen tietoon varoitus perustuu tai mikä taho mahdollisen uhan taustalla on, hän toteaa X-palvelussa.
– Ainakaan Venäjälle tällaiset toimintatavat eivät kuitenkaan ole historiallisesti vieraita.
Asiantuntija muistuttaa, että Neuvostoliiton KGB:llä ja myöhemmin Venäjän turvallisuuspalveluilla on pitkä historia diplomaattien, toimittajien, virkamiesten ja muiden kiinnostaviksi katsottujen henkilöiden koteihin tunkeutumisesta ja heidän häirinnästään.
Kyse ei ole aina ollut vain salaisesta tiedustelusta. Asuntoihin on asennettu kuuntelulaitteita, mutta niihin on myös jätetty tarkoituksella jälkiä käynnistä. Tavaroita ja huonekaluja on siirretty, ikkunoita avattu, omaisuutta viety ja myöhemmin palautettu. Kohteesta on voitu etsiä asiakirjoja, tietoa hänen verkostoistaan ja arkirutiineistaan tai kompromettoivaa aineistoa, jota voidaan myöhemmin käyttää painostamiseen.
Vanhasen mukaan tässä on olennainen ero tavalliseen vakoiluun.
– Jos tarkoituksena olisi vain hankkia tietoa tai asentaa kuuntelulaite, onnistunut tunkeutuminen pyrittäisiin salaamaan. Jos kotiin sen sijaan jätetään tarkoituksella merkkejä käynnistä, huomatuksi tuleminen voi itsessään olla osa operaatiota.
– Silloin kyse on myös psykologisesta vaikuttamisesta, kun viesti kohteelle on hyvin henkilökohtainen. Tiedämme missä asut, pääsemme kotiisi, tiedämme asioita yksityiselämästäsi ja pystymme tuomaan painostuksen työpaikalta kotiin.
Voimakas vaikuttamisen kohde
Kansanedustajan kohdalla tällä on Henri Vanhasen mielestä aivan erityinen merkitys.
Eduskunta päättää budjeteista ja lainsäädännöstä ja käsittelee Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan suuria linjoja. Kansanedustajat ottavat kantaa esimerkiksi Ukrainan tukemiseen käytettäviin määrärahoihin, puolustusmenojen kasvattamiseen, Nato-jäsenyyden toimeenpanoon liittyviin ratkaisuihin, liittolaisjoukkojen asemaan Suomessa, puolustusyhteistyöhön sekä Venäjään kohdistuviin pakotteisiin liittyvään lainsäädäntöön.
– Juuri tällaiset kysymykset ovat myös Venäjän strategisten intressien kannalta olennaisia, Vanhanen sanoo.
– Painostamisen tavoite ei välttämättä olisi vaikuttaa yksittäiseen äänestykseen. Vieraan valtion näkökulmasta hyödyllistä voi olla jo se, että päätöksentekijän toimintavapautta pyritään kaventamaan pelolla, epävarmuudella tai hänen läheisiinsä ulottuvalla turvallisuushuolella. Samalla voidaan hankkia tietoa, kartoittaa haavoittuvuuksia ja etsiä myöhemmin hyödynnettäviä painostuskeinoja.
Juuri tässä koti on Vanhasen mielestä poikkeuksellisen voimakas vaikuttamisen kohde.
– Työhuoneeseen kohdistuva tiedustelu kertoo, että joku tavoittelee tietoa. Kotiin tunkeutuminen voi samalla välittää paljon henkilökohtaisemman viestin siitä, ettei yksityiselämäkään ole painostuksen ulottumattomissa.
– Jos kansanedustajia on katsottu tarpeelliseksi varoittaa mahdollisista koteihin tunkeutumisista vieraan valtion toiminnan yhteydessä, kyse on erittäin vakavasta vastatiedustelu- ja turvallisuuskysymyksestä.