Tuoreen arviointiraportin mukaan ministeriöiden välisen yhteistyön puute on ollut merkittävä ongelma Suomen koronajohtamisessa. Jännitteitä on ollut yhtä hyvin poliitikkojen ja viranhaltijoiden välillä kuin valtion keskushallinnon, valtion aluehallinnon ja kunnallishallinnon välillä. Jännitteet on tiedostettu, mutta niitä ei ole pystytty riittävässä määrin ratkaisemaan.
Tilanteesta huolimatta julkinen hallinto on kyennyt valmistelemaan ja toimeenpanemaan koronatoimia, katsotaan arvointiraportissa, jonka keskeisistä tuloksista tiedottaa valtioneuvoston kanslia.
Nordic Healthcare Group (NHG) ja Tampereen yliopisto arvioivat pandemian hallinnan johtamista covid-19-pandemian toisessa vaiheessa, eli elokuusta 2020 vuoden 2021 loppupuolelle.
Johtamista tarkasteltiin sekä yhteiskunnan aukipitämisen ja terveysturvallisuuden tasapainon että eri koronatoimien onnistumisen kannalta.
Raportin mukaan pandemian toisen vaiheen alueellinen, hajautettu päätöksentekomalli on onnistunut siinä, että pandemiaa on hallittu kohdennetuilla, suhteellisen suppeilla rajoitustoimilla.
Sen kääntöpuolena on vastuun hajautuminen rajoitustoimista, minkä seurauksena rajoitustoimenpiteiden muodostama kokonaisuus on näyttänyt eri toimijoista ristiriitaiselta.
Epäjohdonmukaiset rajoitukset, joiden perusteella esimerkiksi kuntosalit ja museot oli suljettava, mutta baarit ja ravintolat saivat olla auki, heikensivät toimien hyväksyttävyyttä rajoitusten kohteina olevien toimijoiden ja kansalaisten keskuudessa.
Arviointiraportti korostaa, että Suomessa koronakriisin hoitaminen on kokonaisuudessaan onnistunut melko hyvin. Terveydenhuollon kapasiteetti on kestänyt pandemian aiheuttaman kovan rasituksen. Suomessa rajoitukset ovat olleet lievemmät kuin vertailumaissa ja koronakuolleisuus on Suomessa ollut vähäistä vertailumaihin nähden.
Terveysturvallisuus ja koronapotilaiden hoito on kuitenkin korostunut pandemianhallinnassa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen ja muun yhteiskunnan kustannuksella.