Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi Kiovan-vierailullaan huhtikuun alussa Ukrainan kuuluvan eurooppalaiseen perheeseen ja tarjosi maalle nopeutettua EU-jäsenyysprosessia.
– Tämä dramaattinen käänne oli merkittävyydeltään verrattavissa siihen, miten Saksan liittokansleri Olaf Scholz liittopäiville 27. helmikuuta pitämässään puheessa hylkäsi maansa kolme viime vuosikymmentä noudattaman Venäjä-politiikan, amerikkalaisprofessori Andrew A. Michta kirjoittaa City Journal -lehdessä.
Useat muut eurooppalaiset maat sekä Yhdysvallat ja Kanada ovat samaan aikaan jatkaneet asetoimituksiaan Ukrainalle.
– Ensimmäistä kertaa kolmeen vuosikymmeneen Nato puhuu vastaa Venäjän uhkaan yhtenäisellä äänellä, sanoo Michta.
– Euroopan ja Ukrainan välisissä suhteissa tapahtunut dramaattinen muutos perustuu Ukrainan järkähtämättömään vastarintaan Venäjää kohtaan sekä siihen, että Yhdysvallat ja sen kanssa liitossa olevat demokratiat ovat päättäneet tukea Ukrainaa sen tarvitsemin asein, hän toteaa.
Nyt taistelukentän dynamiikka on Michtan mukaan muuttumassa, eivätkä Ukrainalle toimitetut panssarintorjunta- ja ilmatorjuntaohjukset riitä venäläisjoukkojen lyömisen edellyttämien vastahyökkäysten käynnistämiseen.
– Jos Ukraina saisi käyttöönsä täyden kirjon pitkän kantaman tykistöä, ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmiä sekä panssarivaunuja, sillä olisi mahdollisuudet kääntää hyökkäys takaisin. Sotilaallisessa mittelössä väestöresurssit suosivat paperilla Venäjää, mutta taistelukentällä ukrainalaisjoukot ovat osoittautuneet kertaluokkaa motivoituneemmiksi ja tehokkaammiksi, hän painottaa.
Andrew A. Michta on George C. Marshall European Center -instituutin kansainvälisten suhteiden laitoksen dekaani ja entinen Yhdysvaltain laivastoakatemian professori.
Venäjä ulos Itä-Euroopasta
Vladimir Putin on tehnyt Michtan mielestä perustavanlaatuisen virheanalyysin Venäjän ja Ukrainan voimasuhteista sekä Ukrainan poliittisesta tilanteesta.
– Hän erehtyi pahasti armeijansa taitojen ja upseeriensa johtamiskyvyn suhteen sekä yliarvioi olennaisesti venäläisten aseiden tehokkuuden, hän sanoo.
– Venäjän ylistetty armeija on osoittautunut kykenemättömäksi tehokkaaseen toimintaan, sen logistiikka on riekaleina, taisteluhenki olematon ja upseerit kyvyttömiä innostamaan ja johtamaan. Koska Putin on sitonut operaatioon noin 80 prosenttia valmiista joukostaan ja noin neljännes niistä on jo tuhoutunut, hänellä on edessään lopputulos, joka vielä muutama kuukausi sitten näytti mahdottomalta: hänen joukkojensa tappio Ukrainan armeijaa vastaan, Michta toteaa.
Vasta kun Venäjä on työnnetty pois Itä-Euroopasta, alue saa hänen mukaansa aidon mahdollisuuden kiinnittyä länteen ja jättää taakseen menneisyyden Euroopan taistelutantereena.
– Aikana, jolloin globaaleissa voimasuhteissa on tapahtumassa historiallinen muutos, Ukrainan voitto Venäjästä voi tuottaa kestävän rauhan Eurooppaan ja sen myötä myös perustavanlaatuisen muutoksen Aasian turvallisuusyhtälöön.