Opiskelija-asuntojen tulisi olla ensisijaisesti soluasuntoja, sanoo tekniikan tohtori, arkkitehti Jarmo Kervinen. Yksiöiden kysyntä on edelleen korkeaa opiskelijoiden keskuudessa ja yksinasuminen on suosituinta.
Kervinen pitää yksiöitä syrjäytymistä edistävinä.
Mikäli yhteiskunta tukee opiskelija-asuntojen rakentamista, on niiden oltava soluasuntoja, hän kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan.
– Jos yhteiskunnalla on varaa opiskelija-asuntoihin, niiden on oltava soluasuntoja eikä syrjäytymiseen pusertavia yksiöitä.
Opiskelija-asuntojen kysyntä on kasvanut tuntuvasti vuosittain ja niiden käyttöaste on hyvin korkea. Syynä tähän on muun muassa korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen. Opiskelija-asuntotuotanto ei ole kasvanut samalla tavalla.
Vaikka opiskelija-asunnoista on pula, soluasunnot ovat silti poikkeus. Kervisen mukaan näin ei pitäisi olla. Hän ottaa kirjoituksessaan kantaa Helsingin Sanomien eiliseen pääkirjoitukseen, jossa käsiteltiin Lappeenrantaan rakenteilla olevaa uutta omakotitalomaista soluasuntolaa. Siinä on tilat yhdelletoista opiskelijalle.
Kervinen ihmettelee, miksi soluasuntojen rakentaminen valtavirrasta poikkeavaa. Hän kirjoittaa soluasuntojärjestelmän eduista. Omana opiskeluaikana soluasunto tarjosi tukea niin opiskeluihin kuin seuraa vapaa-ajan viettoon, Kervinen kertoo.
– Se oli hyvin toimiva yhteisö. Töihin eli luennoille lähdettiin yhdessä. Harjoitustöitä tehtiin luentojen jälkeen ”kotona” yhdessä, hän kirjoittaa.
Kämppäkaverit jakoivat kokemuksia toisilleen. Yhdessä tekeminen tuki opintoja ja yhteisö tarjosi tukea itsenäistä elämää opetteleville nuorille, Kervinen kertoo.