Argentiina karkotti Rosatomin

Buenos Aires lopetti niin ydinenergia- kuin kaivoshankkeetkin Moskovan kanssa.
Rosatomin voimala Kurskissa. Wikimedia Commons RIA Novosti 341199 Sergei Pjatakov CC-BY-SA 3.0
Rosatomin voimala Kurskissa. Wikimedia Commons RIA Novosti 341199 Sergei Pjatakov CC-BY-SA 3.0

Argentiina on lopettanut ydinenergiaan liittyvän yhteistyön Venäjän kanssa. Asiasta kertoi Venäjän Buenos Airesin -suurlähettiläs Dmitri Feoktistov Izvestijalle antamassaan haastattelussa.

Argentiina ei enää aio tuoda maahan venäläisiä ydinreaktoreita eikä ydinpolttoainetta. Feoktistovin mukaan maiden välistä yhteistyötä ydinenergia-alalla ei enää käytännössä ole, vaikka vuonna 2018 allekirjoitettu strateginen kumppanuussopimus on edelleen muodollisesti voimassa.

Aiemmin maat keskustelivat maalle pystytettävien ja kelluvien ydinvoimaloiden rakentamisesta sekä VVER-1200-painevesireaktoreita koskevasta hankkeesta. Vuonna 2019 osapuolet etsivät jopa sopivaa sijoituspaikkaa uudelle ydinvoimalalle, mutta vuotta myöhemmin suunnitelmat jouduttiin keskeyttämään Argentiinan talouskriisin vuoksi.

Presidentti Javier Milein noustua valtaan Buenos Aires on suunnannut ydinenergiapolitiikkansa kohti Yhdysvaltoja. Hallitus on ilmoittanut valtion omistaman Nucleoeléctrica Argentina -yhtiön yksityistämisestä, solminut yhdysvaltalaisargentiinalaisen Meitner Energyn kanssa 1,2 miljardin dollarin sopimuksen ACR-300-pienydinreaktorin rakentamisesta sekä liittynyt Yhdysvaltain FIRST-ydinenergiaohjelmaan.

Argentiinan suurlähetystö kertoi Izvestijalle, että maa pystyy omien teknologioidensa ja uraanivarantojensa ansiosta huolehtimaan ydinenergia-alan tarpeistaan ilman ulkopuolista apua.

Toinen toteutumatta jäänyt venäläishanke Argentiinassa liittyi litiumiin. Rosatomin tytäryhtiö Uranium One suunnitteli vuonna 2021 ostavansa 15 prosentin osuuden kanadalaisen Alpha Lithium Corporationin Tolillarin litiumesiintymää kehittävästä hankkeesta 30 miljoonalla dollarilla. Vuonna 2022 asetettujen pakotteiden jälkeen kauppa kuitenkin purettiin, ja esiintymä siirtyi argentiinalaisen Techint-konsernin hallintaan.

Moskovan teknisen viestintä- ja informatiikkayliopiston apulaisprofessori Galina Platunina muistuttaa, että Argentiina kuuluu yhdessä Bolivian ja Chilen kanssa niin sanottuun ”litiumkolmioon”, jossa sijaitsee merkittävä osa maailman litiumvaroista.

Feoktistovin mukaan Rosatomin tytäryhtiö on sittemmin keskittänyt toimintansa Boliviaan. Myös siellä hankkeiden eteneminen on kuitenkin vaikeutunut poliittisen suunnanmuutoksen vuoksi, sillä uudet viranomaiset ovat alkaneet tarkastaa aiemmin allekirjoitettuja sopimuksia. Uusi presidentti Rodrigo Paz Pereira on vienyt maata aiempaa läheisempään yhteistyöhön Yhdysvaltojen kanssa.

EU-maat tuovat nesteytettyä maakaasua Siperiassa sijaitsevalta Jamalin tuotantolaitokselta.
Kansainvälisen energiajärjestön mukaan Euroopan on sähköistettävä talouttaan selvästi nykyistä nopeammin.
Mainos