Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) tiedotti tänään perjantaina, että oikeuskanslerinvirasto puoltaa sitä, että hallitus antaa vastineen muutosehdotuksistaan valinnanvapaus- ja rahoituslakeihin.
Pääoppositiopuolue SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne oli tästä pahoillaan. Hänen mielestään hallituksen olisi pitänyt antaa muutoksista täydentävä lakiesitys, joka olisi tullut lähetekeskusteluun eduskunnan täysistuntoon.
– Olisin toivonut, että tämä asia käsiteltäisiiin suuressa salissa. Sen verran isoja muutoksia varmaankin rahoitukseen ja vaiheistamiseen, Rinne sanoi tiedotusvälineille eduskunnassa.
Rinne olisi halunnut keskustella suuressa salissa median läsnäollessa myös notifikaatiokysymyksestä eli EU-komissiolle ilmoitettavasta suunnitelmasta myöntää valtiontukia yrityksille. Hallituksen mukaan valinnanvapausjärjestelmään ei sisälly kiellettyä valtiontukea.
Koska hallituksen vastine eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle ei ole julkinen eikä se tule lähetekeskusteluun, Rinne vaatii nyt pääministerin ilmoitusta vastineesta.
– Minun mielestäni olisi tärkeätä, että pääministeri eduskunnan edessä kertoisi sen, mikä on hallituksen kanta perustuslakivaliokunnan esille nostamiin asioihin, ja se tarkoittaa siis vastineen sisältöä, Rinne sanoi.
Rinne näkee lakiesityksessä suurempia muutostarpeita
Hallitus aikoo tiedottaa vastineensa päälinjoista maanantaina iltapäivällä kello 15.30, kun vastine on ensin annettu eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Hallitus ei saa julkistaa vastinetta kokonaisuudessaan, koska asian käsittely on eduskunnan valiokunnassa kesken.
Rinne ihmettelee sitä, että hallituksen vastine valiokunnalle riittää, eikä täydentävää lakiesitystä tarvitse antaa.
– Sikäli kuin ymmärsin perustuslakivaliokunnan lausunnon sisällön oikein, näen siellä paljon isompia muutostarpeita kuin mihin viittaa se, että vastineella selvitetään eduskunnassa, Rinne sanoi.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko sanoo, että perustuslakivaliokunnan lausunto antoi hallituksen mielestä selkeän polun sille, että valiokunnan vaatimat muutokset voidaan tehdä eduskuntakäsittelyssä.
Valiokunta arvioi kaksi viikkoa sitten antamassaan lausunnossa, että esitys on mahdollista saattaa perustuslainmukaiseksi eduskuntakäsittelyssä. Hallitus päätti laatia valiokunnalle vastineen.
– Halusimme hakea oikeudellista varmuutta ratkaisulle ja näin oikeuskansleri on tänään todennut, että on mahdollista edetä niin kutsutulla vastinemenettelyllä eli tehdä muutokset eduskunnassa eikä tarvita täydentävää esitystä hallitukselta, Saarikko kertoi.
Saarikon mukaan vastineessa on pykälämuutosten lisäksi tekstiperustelut ratkaisuista ja arviot niiden mahdollisista vaikutuksista.
– Isot ratkaisut ja niiden vaikutukset ovat pääosin ennallaan, Saarikko sanoi.
Vastineessa on ministereiden kertoman mukaan yli toistasataa sivua.
Mietintöluonnos valmiiksi kesä-heinäkuussa
Sosiaali- ja terveysvaliokunta laatii sote-laeista mietinnön vastineen saatuaan. Valiokunnasta arvioidaan Verkkouutisille, että mietintö valmistuu 2-3 viikossa, jos työtä ei jarruteta. Näin sosiaali- ja terveysvaliokunta saisi mietintöluonnoksensa valmiiksi joko kesäkuun lopussa tai heinäkuun ensimmäisellä viikolla.
Sen jälkeen perustuslakivaliokunta voisi lähettää mietintöluonnoksen perustuslakiasiantuntijoille, jotka voisivat perehtyä siihen kesän aikana. Perustuslakivaliokunta voisi silloin aloittaa asiantuntijoiden kuulemiset syksyllä, esimerkiksi elokuussa.
Perustuslakivaliokunta laatii mietintöluonnoksesta niin sanotun B-lausunnon, jossa valiokunta varmistaa tehtyjen muutosten perustuslainmukaisuuden. Kuulemisiin ja B-lausunnon laatimiseen arvioidaan kuluvan 3-4 viikkoa.
Perustuslakivaliokunnan B-lausunnon jälkeen mietintöluonnos palaa sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, joka viimeistelee mietinnön ennen kuin sote-lait etenevät eduskunnan täysistuntoon kahteen käsittelyyn, joiden päätteeksi lakien hyväksymisestä äänestetään.
Äänestämään saatetaan päästä elo-syyskuussa.
Lue myös:
Annika Saarikko: Oikeuskansleri puoltaa soten vastinemenettelyä
Martti Hetemäki vahvistaa: Komissio toivoi, ettei Suomi tekisi notifikaatiota