Kokoomuksen varapuheenjohtajan, eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Antti Häkkäsen mukaan meneillään on jälleen aikakausi, jolloin pienten kansojen on yhä vaarallisempaa olla ilman tukea ja turvaa muista maista.
Hän toteaa historian toistavan itseään siinä mielessä, että Venäjä ja Kiina ovat toimineet jo aiemmin aggressiivisesti naapurikansojaan kohtaan.
– Boris Jeltsinin aikana Venäjä oli vähän aikaa rauhallinen, koska talouden peruspohja oli romahtanut, mutta jo heti 2000-luvun alkupuolella on alkanut määrätietoisesti oikeuslaitoksen haltuunotto, vallan keskittäminen alueilta Kremliin, median haltuunotto ja sotavoimien uudelleen rakentaminen, Antti Häkkänen sanoi eduskunnan Nato-keskustelussa.
– Tshetshenian sota 2000-luvun alussa, Georgian sota, hyökkäys Krimille ja nyttemmin täysimittainen hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 kertovat karua kieltä siitä, että länsimaissa ei ole itse asiassa ymmärretty sitä, mikä Venäjä koko ajan on ollut. Venäjä on siis vain kerännyt välillä voimaa, jotta kykenee näyttämään lännelle, minkälainen maa se tosiasiassa on.
Häkkäsen mukaan näiden tekijöiden vuoksi Suomen on nyt korkea aika liittyä Natoon. Puolustusliitto perustettiin aikanaan tuomaan turvaa erityisesti pienille Euroopan demokraattisille maille.
– Me olemme aina tienneet, toisesta maailmansodasta lähtien, että joudumme hakemaan tukea ja turvaa länsimaista. EEC-jäsenyyksistä lähtien olemme askeltaneet länteen. EU-jäsenyys vei meidät syvälle läntiseen arvoyhteisöön ja yhteiseen joukkueeseen, joka on tuonut tukea ja turvaa ja itse asiassa myös mahdollistanut pääosin sen, että Suomi on tällä hetkellä täysin valmis Nato-jäsenyyteen, kansanedustaja totesi.
Hän muistutti Suomen jääneen toisen maailmansodan jälkeen YYA-sopimuksen vangiksi, mikä pakotti rakentamaan erilaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen rakenteen seuraaviksi 50 vuodeksi. Sopimuksen irtisanominen ja EU-jäsenyyden alku avasivat Suomelle liikkumatilaa lännen suuntaan.
Aiempi ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusrakenne perustui omaan vahvaan puolustukseen, mutta sen pilareina olivat Antti Häkkäsen mukaan myös kansainvälinen oikeus eli YK:n ja Etyjin luoma kansainvälisen oikeuden järjestelmä, luottamuksellinen erityissuhde Venäjän kanssa ja EU-jäsenyys.
Nyt jäljellä ovat vain oma puolustuskyky ja EU-jäsenyys.
– Kansainvälinen oikeus on osoittautunut suurvaltojen aggression edessä käytännössä erittäin heikoksi pidäkkeeksi. Itse asiassa jo Paasikivi sanoi ennen talvisodan alkua, että lakikirjalla ei pysäytetä tarvittaessa idän aggressiota. Tämä vanha historiallinen totuus pätee myös tänä päivänä. Oikeudelliset rakenteet voivat toimia tiettynä hidasteena prosesseissa, mutta tosiasiassa niillä ei muodosteta Venäjän suuntaan minkäännäköistä pidäkettä, Antti Häkkänen totesi.
Illuusion pohja suli pois alta
– Samoin kahdenvälinen Venäjä-suhde — Suomessa on vuosikymmenien ajan ajateltu, että diplomaattisilla suhteilla pystytään omalla toiminnalla hallitsemaan Moskovan lämpömittaria jotenkin, mutta tältä illuusiolta on enemmän tai vähemmän sulanut pohja pois alta. Emme voi luottaa siihen, että Venäjä toimii mitenkään rationaalisesti tai ystävällismielisesti myöskään Suomea kohtaan. Sen takia uusi ulko- ja turvallisuuspolitiikan rakenne perustuu ensinnäkin omaan vahvaan kansalliseen puolustukseen, Nato-jäsenyyteen, kansainvälisiin puolustusyhteistyösopimuksiin USA:n, Ison-Britannian ja muiden kanssa, ja neljäntenä kokonaisturvallisuusajatteluun, johon joukkoon myös EU kuuluu, Häkkänen jatkoi.
Oma vahva kansallinen puolustuskyky on Suomen tärkein tehtävä Nato-jäsenenäkin.
– Meidän tärkein tehtävämme on pitää oma alueemme suojassa mahdollisilta aggressioilta. Sen takia oma puolustuskyky, asevelvollisuusjärjestelmä, reserviläisarmeija, ammattisotilaat ja vahva kalusto ja materiaalinen yhteistyö länsimaiden kanssa on kaiken perusta. Sen päälle tulee turvallisuuden toinen pilari eli Nato-jäsenyys, jossa kollektiivinen puolustus yhteensovitetaan kansallisen puolustuksen kanssa, ja se tuo meille lisää tukea ja turvaa. Kolmantena erittäin keskeisessä roolissa on tiivistyvä puolustusyhteistyö, joka tuo tarvittavaa nopealiikkeisyyttä Naton sisälle, Antti Häkkänen sanoi.
Nato perustettiin suojaamaan eurooppalaisia demokratioita Neuvostoliiton uhkaa vastaan. Nykyisin Venäjän uhka muodostaa keskeisen perusteen hakea Natoon.
Nato-maana Suomen tulee jatkossa omien intressien ohella ottaa huomioon koko läntisen joukkueen intressit. @anttihakkanen pic.twitter.com/L4HvzV5vMH
— Kokoomus (@kokoomus) February 21, 2023
