Sota Ukrainassa, Venäjän uhka, puolustusmenot, Nato-asiat, Donald Trump ja suhteet Yhdysvaltoihin.
Puolustusministeri Antti Häkkänen on jatkuvasti julkisuudessa kommentoimassa oman hallinonalansa asioita. Häkkänen toimii kuitenkin myös kokoomuksen varapuheenjohtajana. Verkkouutisten haastattelussa hän puolustaa pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen politiikkaa, mutta kertoo myös, mitä suomalainen oikeisto on unohtanut.
Antti Häkkäsen mielestä meillä on harjoitettu vuosikymmeniä politiikkaa, joka tekee niin yksilöistä kuin koko kansalaisyhteiskunnastakin passiivisia ja valtioriippuvaisia. Oikeuksia tuntuu olevan yhä enemmän – vastuut ja velvollisuudet jäävät. Samalla lasku kasvaa.
Talouskasvun puute, väestön ikääntyminen ja puolustuksen kaltaiset välttämättömät menopaineet selittävät pitkässä juoksussa paljon julkisen talouden vaikeasta tilanteesta. Antti Häkkänen haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota ”ideologiseen kysymykseen”.
– Yksilön omat vastuut ovat vähentyneet ja niitä on otettu veronmaksajan piikkiin viranomaistoiminnan vastuulle, hän summaa.
Suomalaisen asenneilmapiirin ja ehkä jopa kulttuurin muutos on Häkkäsen mukaan osaltaan vaikuttanut siihen, että emme enää aina pysty hoitamaan yhteiskunnan perustoimintoja kunnolla.
– Apparaatti on paisunut niin paljon. Tämän siivoamista ja julkisten tehtävien asettamista tärkeysjärjestykseen pitää ensi vaalikausi tehdä.
Antti Häkkäselle asia on periaatteellinen.
– On muistettava, että mitä omatoimisempia suomalaiset ovat ja mitä enemmän ihmiset kokevat, että heillä on oikeuksien rinnalla myös velvollisuuksia ja vastuita – olla aktiivinen yhteiskunnassa, käydä koulut, tehdä töitä, olla yritteliäs, kohdella naapuria kunnolla, kasvattaa lapsensa hyvin ja vastuullisesti – mitä useampi ihminen näin toimii, sitä vähemmän yhteiskunnassa on ongelmia. Ja sitä paremmin rahat riittävät niihin yhteiskunnan oikeisiin perustoimiin.
Häkkäsen mukaan kyse on ”perinteisestä oikeistolaisesta lähestymistavasta”, jota Suomessa on kuitenkin laiminlyöty jo pitkään. Tässä on tekemistä omallakin puolueella.
– Uskallan sanoa näin ihan kokoomuslaisenakin. Vastuuta on siirretty liikaa yhteiskunnalle, ja se passivoi ihmisiä.
Esimerkiksi kouluissa vieraillessa kuulee Antti Häkkäsen mukaan usein opettajilta, miten aivan liian moni vanhempi siirtää nykyisin käytöskasvatuksenkin vastuuta opettajille.
– Tämä on hyvin periaatteellinen ja ideologinen keskustelu. Kuinka paljon asioista on yksilön ja kotien vastuulla suhteessa siihen, paljonko on yhteiskunnan ja julkisen vallan vastuulla.
Sama sopii myös järjestökentän ja sen rahoituksen ympärillä vellovaan keskusteluun. Antti Häkkänen muistuttaa, että Suomessa on iät ja ajat kokoonnuttu valtiosta riippumatta yhteisölliseen toimintaan.
– Se on ollut ihmisten vapaaehtoista toimintaa, johon valtiovalta ei yleensä edes ole saanut puuttua. Nyt tämä on mennyt avustuksineen aivan överiksi, ja väitetään jo, että ilman valtiovallan täyttä rahoitusta ei ole kansalaisyhteiskuntaa.
Tällaista viestiä ruokitaan Häkkäsen mukaan erityisesti vasemmistopuolueista.
– Ymmärrän, että tiettyjä avustuksia on järkevä ylläpitää ja kohdentaa ja että järjestöissä tehdään valtavan tärkeää työtä, mutta pää pitäisi myös pitää kirkkaana siinä, mikä on valtiovallan tehtävä ja mikä ei.
– Jos ihmisiltä viedään omaehtoisen toiminnan kannusteet ja kaikki pannaan virkamiesten vastuulle ja veronmaksajien maksettavaksi, niin totta kai tämä velkakierre jatkuu. Ja totta kai ihmiset passivoituvat sosiaalisesti ja taloudellisesti. Jos ajatellaan, että on rajaton oikeus olla toisen veronmaksajan maksettavana eikä tarttua itse toimeen, eihän se ole lähtökohtaisesti oikein.
Häkkänen jatkaa tämän koskevan myös maahanmuuttajia. Hänen mukaansa toimeliaat maahanmuuttajat toivovat itsekin, että Suomessa on samat jämptit ja reilut säännöt kaikille.
– Jos tulee tähän maahan, on hankittava osaamista ja koulutusta, mentävä töihin ja maksettava omat menot. Jos jää kotisohvalle tai tekee rikoksia eikä noudata lakeja, ei valitettavasti saa olla tässä maassa. Selvät pelisäännöt ovat kaikkien etu.
Nykyinen hallitus on Antti Häkkäsen mukaan tehnyt suuren linjamuutoksen juuri siinä, missä suhteessa oikeuksia ja velvollisuuksia ajatellaan. Hänen mukaansa tämä työ on kuitenkin edelleen vasta alussa.
Emme tarvitse kateuden ilmapiiriä
Antti Häkkänen haluaa kyseenalaistaa mielikuvaa siitä, miten huonosti Suomen ja suomalaisten asiat ovat.
– Meillä on ollut taloudessa ja turvallisuudessa paljon vaikeampia historiallisia hetkiä. Olemme elintason ja hyvinvoinnin historian korkeimmalla tasolla ja hyvinvointiyhteiskuntaan käytetään valtavasti rahaa – ja silti tuolla demarit maalaavat katastrofitunnelmia, hän päivittelee.
Häkkänen nostaa esimerkiksi kovaa vauhtia Suomen elintasoa tavoittelevan Viron. Hän muistelee oikeusministeriajan vierailuaan Viron 100-vuotisjuhlaan helmikuussa 2018.
– Kysyin virolaispoliitikoilta, mikä on teidän menestyksenne salaisuus, onko se jokin poliitikkojen tekemä reformi. Minulle vastattiin, että ei, vaan kaikilla virolaisilla on yksilötasolla menestymisen nälkä. Että he haluavat nostaa itsensä ja perheensä elintasoa ja näyttää maailmalle – se, mikä Suomella aikanaan oli. Tämä jäi minulle mieleen.
Häkkänen liittää asennekysymyksen vaurastumiseen. Suomalaiset ovat pudonneet varallisuusvertailuissa kauas pohjoismaisista verrokeista. Samalla julkinen sektori on paisunut.
– Aikanaan naureskeltiin, että virolaiset ajavat meidän vanhoilla autoillamme. Nyt he ovat menossa meistä ohi ja me ajamme ruotsalaisten vanhoilla autoilla, hän päivittelee.
Verotus ja muut menestymisen kannustimet ovat meillä sellaisella tolalla, ettei tavallinen kansalainen pääse enää Antti Häkkäsen mukaan vaurastumaan työllään. Tätä hallitus on pyrkinyt verotusta ja muita työnteon kannustimia koskevilla päätöksillä korjaamaan.
– Kokoomuksen pitkäaikainen lupaus on ollut, että omalla koulutuksella, osaamisella, yrittämisellä ja työllä voi vaurastua. Se on sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ”suomalainen unelma”, ja siihen pitää verotuksenkin kannustaa. Emme tarvitse vasemmistopuolueista tulevaa kateuden ilmapiiriä.
Antti Häkkäsen mielestä ansiotulojen verotus ymmärretään muutenkin vasemmalla väärin.
– Eihän kukaan synny koviin palkkatuloihin. Se, joka haluaa omaa tulotasoaan nostaa, käy kouluja, hankkii osaamista, ottaa riskiä ja tekee hurjasti töitä. Sitten, kun uralla etenee, sitä saattaa alkaa miettiä, onko tämä kannattavaa, jos lisätuloista menee 50 prosenttia veroa. Sellainen politiikka näivettää Suomen, jossa ahkeralle työntekijälle sanotaan, että lounaan jälkeen et saa enää itsellesi palkkaa tämän päivän työstä.