Antti Häkkänen: Nato-jäsenyys on ollut Suomelle oppimisen paikka

Suomi liittyi Pohjois-Atlantin puolustusliittoon tasan kolme vuotta sitten.
Antti Häkkänen. STR / LEHTIKUVA / JOUNI PORSANGER
Antti Häkkänen. STR / LEHTIKUVA / JOUNI PORSANGER

Suomen liittyminen Pohjois-Atlantin puolustusliittoon Natoon on ollut Suomelle oppimisen paikka ja valtava muutos, pohtii puolustusministeri Antti Häkkänen tuoreessa blogikirjoituksessaan.

Lauantaina tulee kuluneeksi tasan kolme vuotta siitä, kun Suomi liittyi Natoon. Häkkänen arvioi, että Suomi on saavuttanut tässä ajassa vahvan luottamuksen ja kunnioituksen liittokunnan sisällä, Atlantin molemmin puolin.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Muutos on ollut silti suuri.

– Olemme kuunnelleet liittolaisiamme ja oppineet kokeneemmilta, mikä on tukenut omaa perehtymistämme uusin kokonaisuuksiin, Häkkänen sanoo.

– Natossa on rakennettu yhteisen puolustuksen järjestelyjä vuosikymmenet, ja hyppäsimme liikkuvaan junaan.

Häkkäsen mielestä myös kansallinen Nato-politiikka on ollut onnistunutta. Tutkimusten mukaan kansalaisten luottamus Naton tuomaan lisäturvaan on säilynyt.

Kehuja saa myös se, että Suomi on onnistunut saamaan maahan Naton johtamisjärjestelmäyksikön, MC LCC -maavoimajohtoportaan sekä FLF Finland -eteentyönnetyn maavoimajoukon.

– Tämä on osoitus Suomen vahvasta osaamisesta, mutta toki myös siitä, että Natossa ymmärretään Suomen erittäin kriittinen merkitys koko liittokunnan turvallisuuden näkökulmasta, Häkkänen mietiskelee.

Poimintoja videosisällöistämme

Naton läsnäolo ei Häkkäsen mukaan ole kuitenkaan itsetarkoitus. Sen ei ole tarkoitus korvata vahvaa kansallista puolustusta, vaan tukea sitä.

Puolustusministeristä on myös tärkeää, että muut Nato-maat vahvistavat kiireellisesti puolustuskykyjään.

– Liittokunta ei toimi, jos kaikki jäsenmaat eivät ole valmiita kontribuoimaan yhteisen puolustuksen toteuttamiseen kaikilla Naton maantieteellisillä alueilla, Häkkänen painottaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Lopuksi Häkkänen painottaa kokevansa suurta ylpeyttä siitä työstä, jota Suomi on Nato-jäsenenä tehnyt kaikkien turvallisuuden eteen.

– Sodan ajan sukupolvet tapaavat sanoa, että ”ei koskaan enää yksin”, ja juuri tämän tavoitteen konkretisoimiseksi olemme saaneet tärkeitä työvoittoja osana liittokuntaa, Häkkänen päättää.

– Työ ei toki lopu tähän, mutta olemme valaneet erittäin jämäkän kivijalan, jonka varaan voimme rakentaa Suomen turvallisuutta.

Euroopan olisi tutkijan mukaan keskityttävä puolustuksensa vahvistamiseen – ei riitaisaan kokoustamiseen.
Droonisotku tarjoaa Vladimir Putinille valttikortin, jonka pelaamista pedataan jo Moskovan propagandassa.
Nato-liittolaiset ihmettelevät ristiriitaista viestintää.
Mainos