Kanta-Helsingin Reservinupseerit on täyttää 100 vuotta. Suomen vanhimman reserviläisjärjestön juhlatilaisuudessa eduskunnassa puhui myös puolustusministeri Antti Häkkänen, joka korosti, että Nato-jäsenyydestä huolimatta kansallista puolustusta ja reserviä ei korvaa mikään.
– Reserviläisten valmiuksien kehittäminen on äärimmäisen tärkeää. Yksilöiden varautuminen viime kädessä luo puolustuksemme kivijalan. Kaikki perustuu siihen, että suomalaiset ovat valmiita tarttumaan toimeen, että suomalaiset ovat valmiita puolustamaan maata. Reservillä ja reservin upseereilla on aivan keskeinen merkitys, painotti puolustusministeri Häkkänen.
Häkkänen kävi monipuolisesti läpi Suomen puolustuksen tehostumista monin tavoin entisestään kansainvälisen yhteistyön myötä. Samalla Suomi on nostanut puolustuskykyään uudelle tasolle useilla merkittävillä hankkeilla, joista seuraavana on vuorossa maavoimauudistus..
– Edistyneinkään järjestelmä ei auta, jos ei sitä ole käyttämässä osaavan reserviläisen kädet, totesi Häkkänen.
Sotateknologinen kehitys muuttaa myös reserviläiskoulutuksen tarpeita
Tilaisuuden avannut KHRU:n hallituksen jäsen Henna Hopia kertoi, että järjestö on halunnut ”tuoda reserviupseeritoiminnan Nato aikaan”.
– Osallistumme mm. HNS- eli isäntämaatukitoimintaan ja koulutamme sitä myös MPK-kursseilla. HNS on helppo tapa päästä mukaan Nato-toimintaan, reserviläisistä koostuvaa toimija- ja kouluttajapoolia rakennetaan koko ajan ja yhdistyksellämme on siinä keskeinen rooli.
Kokoomuksen kansanedustaja Jarno Limnell korosti, että droonit, tekoäly, sensoriverkot, elektroninen sodankäynti ja reaaliaikainen tiedustelu kuuluvat nykykonflikteihin. Limnellin mukaan on kysyttävä rehellisesti, vastaako reservin koulutus ja osaaminen teknologisesti kiihtyvän taistelukentän haasteisiin.
– Osaamista on jatkuvasti kehitettävä ja juuri siihen erittäin laaja-alainen reservimme ja reserviläisten osaamistausta antavat maailmanlaajuisestikin vertailtuna ainutlaatuisen perustan. Esimerkiksi droonit ja niiden merkitys sodankäynnissä ja turvallisuudessa on tullut jäädäkseen”, painottaa Limnell.
Limnellin mukaan täytyy varmistaa taidot, joilla Suomi voi nousta edelläkävijäksi.
– Meidän on varmistettava, että reserviläisillä on mahdollisuus harjoitella paitsi ampumista ja joukkuetoimintaa, myös modernia teknologiaa, johtamisjärjestelmiä ja tilannekuvan muodostamista. Kyse ei ole vain varusteista, vaan osaamisesta… On aika tuoda simulaatiot, digitaaliset harjoitukset ja droonijärjestelmät osaksi reservin arkea, ei vain erikoisjoukkojen.
Paneelikeskustelussa keskustan puheenjohtaja ja entinen puolustusministeri, kansanedustaja Antti Kaikkonen sekä SDP:n kansanedustaja Mika Kari olivat Jarno Limnellin kanssa samaa mieltä, että uusiin tarpeisiin on reagoitava. Kaikki puhujat katsoivat, että puolustusvoimat on erittäin hyvin perillä tilanteesta ja tarpeelliset muutokset lähdössä liikkeelle.
KHRU:n puheenjohtaja Pekka Suominen korosti omassa puheenvuorossaan, miten tärkeää on arvokkaiden perinteiden jatkaminen myös konkreettisesti.
– On todella hienoa, että satavuotisjuhlamme saa monin tavoin suuren kansallisen merkityksen, mitä tämänpäiväinen tilaisuus eduskunnassa upeasti heijastaa. Samalla nämä Katajanokan Kasinolla tammikuussa huipentuvat erittäin korkean profiilin juhlallisuudet luovat koko toiminnallemme entisestään lisää vetovoimaa, mikä käytännössä tarkoittaa entistä vahvempaa reserviläistoimintaa ja sitä kautta entistä vahvempaa puolustusta Suomelle – mikä on tietenkin kaiken toimintamme ydin.
