Anssi Kujala: Maakuntamalli ei lisää keskustan valtaa

Kokoomuksen ministeriryhmän erityisavustajan mukaan valinnanvapaus on uudistuksen suurin muutosvoima.

Kokoomuksen ministeriryhmän erityisavustaja Anssi Kujalan mukaan sote- ja maakuntauudistuksen ympärillä käytävä kiihkeä poliittinen keskustelu on ymmärrettävää, sillä kyseessä on itsenäisen Suomen mittavin hallintouudistus.

Hallitus päätyi pitkän valmistelun jälkeen esittämään 18 maakuntaa ja viittä sote-yhteistyöaluetta. Kujala toteaa, että lopullinen määrä oli poliittinen kompromissi.

– Usein on väitetty, että maakunnat olisivat keskustapuolueen ns. saanto. Väärin. On selvää, että pitkän ja monivaiheisen valmistelun jälkeen maakuntataso on jäänyt ainoaksi käytännössä toteuttamiskelpoiseksi mahdollisuudeksi järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut vahvemmilla hartioilla, Kujala kirjoittaa Verkkouutisten blogissaan.

Kujalan mukaan ratkaisu pohjautui hallitusohjelmaan ja edellisillä vaalikausilla käsiteltyihin vaihtoehtoihin.

– Olen melko varma, että vastaavan kaltainen ratkaisu olisi – ilman keskustaakin – tehty hallituspohjasta riippumatta edellisen vaalikauden esityksen kaaduttua eduskuntakäsittelyssä. Myös väite keskustan päätösvallan lisääntymisestä uudistuksen myötä on vailla todellisuuspohjaa, kun pienten kuntien kiintiöpaikat ja isompien kaupunkien väestöpohjaleikkurit poistuvat, Kujala toteaa.

Kujala kuvailee valinnanvapautta uudistuksen ”suurimmaksi muutosvoimaksi”. Se ei olisi hänen mukaansa toteutunut, jos kokoomus ei olisi ollut hallituksessa.

Poimintoja videosisällöistämme

Lakiesityksessä on jo luotu valmiiksi säädökset maakuntajaon muuttamiseksi, jos joidenkin maakuntakonsernien vuosikatteet pysyvät negatiivisina.

– On realistista myöntää, että ajan kuluessa joudutaan tekemään muutoksia. Korjaustarpeet voivat koskea myös hallinnollisten rakenteiden muotoa ja määrää, Kujala toteaa.

Kujala painottaa, että uudistuksen jälkeenkin kunnilla säilyvät muun muassa koulutukseen ja elinkeinopolitiikaan liittyvät tehtävät.

– Siirtyvissä tehtävissä onkin valtaosin kysymys niistä, jotka pääosin hoidetaan jo nyt ylikunnallisesti kuntayhtymien avulla, esimerkiksi maakuntien liittojen tehtävät.

– Kunnilla säilyy myös yleinen toimivalta ja verotusoikeus. Näitä kumpaakaan ei ole tulossa maakunnille. Kunta säilyy vahvana paikallishallinnon perusyksikkönä.

Lue lisää: Anssi Kujala: Hallinto uudistuu – alueiden määrä arveluttaa

Mainos