Opetus- ja kulttuuriministeri Li Anderssonin (vas.) vastaus oppivelvollisuuden laajentamista koskevan lain arvosteluun ei tyydytä koulutuksen järjestäjiä. Ministerin vastaus ei heidän mielestään poista esityksen merkittävää ongelmaa.
Oppivelvollisuuden laajentamista koskevaan lainsäädäntökokonaisuuteen uhkaa tulla merkittävä ristiriita vuonna 2018 säädetyn lain kanssa. Tuolloin ammatillista koulutusta uudistettiin siten, että koko koulutuksen lähtökohdaksi tuli osaamisperusteisuus. Sillä tarkoitetaan, että kukin ammatillinen opiskelija saa tarvitsemansa opetuksen osaamisen saavuttaakseen. Opiskelijan ei tarvitse suorittaa ennalta määrättyä opetustuntimäärää, vaan hän osoittaa osaamisensa käytännön työtehtävissä, kun hänen taitonsa siihen riittää.
Nyt ministeriö esittää lakiin lisättäväksi valtuutusta, joka mahdollistaisi opetustuntien säätämisen asetuksella. Esitys tarkennettiin myöhemmin muotoon ”tarkoituksena olisi säätää opetuksen ja ohjauksen tarpeen arvioinnin perusteena käytettävästä tuntimäärästä”. Ministeri Anderssonin mukaan osaamisperusteisuus säilyy jatkossakin ammatillisen koulutuksen lähtökohtana.
Koulutuksen järjestäjät ovat arvostelleet esitystä jyrkästi, eikä ministerin vastaus heidän mielestään muuta tilannetta. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKEn johtava asiantuntija Satu Ågren toteaa Verkkouutisille, että esitys asetuksesta pitäisi perua kokonaan.
− Tunnit ja osaamisperusteisuus eivät kuulu samaan lauseeseen. Opetustuntimäärän määrittely on ristiriidassa ammatillisen koulutuksen nykylain kanssa. Ministeri tarkensi muotoilua, mutta itse asia ei muutu miksikään. Asetusta ei pitäisi säätää ollenkaan, lain valmistelun seurantaryhmässä mukana oleva Ågren sanoo.
Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoiden lähtötasot ovat hyvin erilaisia, ja osaamisperusteisuus on koettu onnistuneeksi uudistukseksi, koska kaikkia opiskelijoita voidaan kohdella yksilöllisesti. Ministeri Anderssonin mukaan uudella asetuksella pyritään vastaamaan ongelmaan siitä, että opiskelijoiden päivät lähiopetuksessa ovat olleet lyhyitä.
− Jo nyt laki turvaa opiskelijan oikeuden saada tarvitsemaansa opetusta ja ohjausta. Mahdollisia haasteita pitää ratkoa aivan muilla tavoin kuin säädöksiä lisäämällä, Satu Ågren tyrmää.
Aihetta käsitellään hänen mukaansa seurantaryhmän kokouksessa ensi viikolla. Ministeriryhmässä oppivelvollisuuden lakiesitys hyväksyttiin viikko sitten.
”Oppivelvollisuuden laajennuksesta uhkaa tulla liian kallis”
Hallitus aikoo laajentaa oppivelvollisuuden 18 ikävuoteen saakka siten, että se tulisi voimaan 1.8.2021 alkaen ikäluokka kerrallaan. Uudistuksen aikataulu on saanut koronaepidemian luoman talouskriisin keskellä rankkaa arvostelua. Satu Ågrenin mukaan niin uudistuksen vastustajien kuin kannattajienkin mielestä sitä edistetään nyt liian kiireellä.
Hänen mukaansa uudistuksesta uhkaa tulla liian kallis. Jos niin käy, pelkona on, että muun muassa opetukseen joudutaan tekemään leikkauksia.
− Maksuttomat oppimateriaalit ja koulumatkat vievät rahoituksesta leijonanosan. Maksulliset oppimateriaalit eivät tutkitusti ole syy sille, miksi toisen asteen koulutusta ei suoriteta peruskoulun jälkeen. Sama lopputulos uudistuksen kanssa voitaisiin saavuttaa kohdennetuilla toimilla, Ågren esittää.
Hänen mukaansa ongelma ammatillisessa koulutuksessa ei ole, että koulutukseen ei hakeuduta, vaan koulutuksen keskeyttäminen. Koulupudokkuuden ongelmaan opetusvelvollisuuden laajennus ei ole lopullinen ratkaisu, koska tutkinnon voi täysi-ikäisenä jättää kesken.
− Koulupudokkuuden syyt ovat laaja joukko perustaitoihin, opiskeluvalmiuksiin, elämänhallintaan ja terveydellisiin kysymyksiin liittyviä ongelmia. Koulutusta pitäisi uudistaa aina varhaiskasvatuksesta lähtien, jotta näihin voisi puuttua. Toki myös ammatillisessa koulutuksessa voidaan tehdä asioita, muun muassa panostaa opiskelijahuoltoon.
Satu Ågren muistuttaa, että lähes viidennes ammatillisen koulutuksen opiskelijoista kuuluu erityistä tukea tarvitsevien ryhmään. Hän uskoo, että ryhmään tulee lisäystä, kun koko ikäluokka siirtyy toiselle asteelle. Toisaalta 64 prosenttia opiskelijoista on yli 20-vuotiaita. Myös tähän ryhmään on arvioitu tulevan lisäystä, kun uudelleenkouluttautumisen tarve koronan aiheuttaman työttömyyden myötä lisääntyy.
− On erityisen tärkeää, että osaamisperusteisuus ja yksilölliset opintopolut säilyvät, ja siihen tarvitaan riittävät resurssit. Olemme huolissamme, miten jatkuvaan oppimiseen riittää panostuksia, Satu Ågren sanoo.