Verkkouutiset

Ministeriö pöyristytti: Viime tipassa pöytään ”täysin ristiriitainen esitys”

OKM:n esitys ei koulutusjärjestäjien mukaan vastaa vuonna 2018 säädetyn lain tavoitteita.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä edustavat järjestöt ovat ottaneet rajusti kantaa hallituksen kaavailemaan muutokseen, joka olisi mukana lainsäädännössä oppivelvollisuuden laajentamisesta. Järjestöjen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö esittää lisävaltuutusta, jonka myötä ammatillisen perusopetuksen opetustuntimäärästä voitaisiin säätää asetuksella.

Järjestöjen mielestä muutos romuttaisi osaamisperusteisuuden, joka on vuonna 2018 uudistetun ammatillisen koulutuksen lähtökohta. Osaamisperusteisuudessa on kyse siitä, että opiskelija saa tarvitsemansa opetuksen ja ohjauksen osaamisen hankkimiseksi. Aikaan sidottu opetus ei ole siinä keskiössä vaan opiskelijan yksilöllinen tarve ohjaukseen.

”Uudessa esityksessä ammatillisen koulutuksen lakia muutettaisiin siten, että sillä annettaisiin valtuutus säätää tarkemmin asetuksella opetustuntien määrästä ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa. Lähtökohtana on, että perustutkintokoulutuksessa opiskelijan opetuksen ja ohjauksen määrän tulisi olla keskimäärin 12 tuntia osaamispistettä kohden. Osaamispisteet eivät ole yhteismitallisia, eikä niitä voi määritellä ajallisesti. Esitys on täysin ristiriidassa nykylainsäädännön tavoitteiden kanssa.”

”Osa opiskelijoista tarvitsee enemmän opetusta ja ohjausta, ja osa etenee nopeammin. On hyvä muistaa, että perustutkinto-opiskelijoista puolet on yli 20-vuotiaita, ja peruskoulun päättävä ikäluokka on varsinkin ammatillisessa koulutuksessa hyvin heterogeeninen”, kannanotossa todetaan.

EK:n johtava asiantuntija Mirja Hannula kommentoi Twitterissä oppivelvollisuuden laajentamisen valmistelun olevan menossa kummalliseen suuntaan.

− Osaamisperusteisuus on ammatillisen koulutuksen keskeinen periaate. Samaa ajattelua tarvitaan koko koulutusjärjestelmässä. Oppivelvollisuusvalmistelu on ajautumassa kovin kummallisille raiteille, Mirja Hannula kommentoi.

Myös Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian johtaja Vesa Saarikoski kummeksuu ministeriön esitystä.

− Koulutuksen lainsäädännössä pitäisi olla logiikka ja pitkäjänteisyys − nyt näyttää, että ei ole, Vesa Saarikoski twiittaa.

Esitys tuotiin loppumetreillä

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys Amken johtava asiantuntija Satu Ågren kertoo Twitterissä ministeriön tuoneen esityksensä seurantaryhmään aivan loppumetreillä.

− Aivan oppivelvollisuusviimeistelyn loppumetreillä seurantaryhmään tuotiin esitys, joka vaarantaa ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuuden. Ei näin! Satu Ågren kommentoi.

Järjestöt ovat pöyristyneitä ministeriön menettelystä.

”Näin suuren muutosesityksen tuominen tässä vaiheessa lainsäädäntövalmistelua ilman virallista lausunnonantomahdollisuutta on vastoin hyvää hallintotapaa”, kannanotossa todetaan.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet Helsingissä 21. elokuuta 2020 Ammatillisten erityisoppilaitosten verkosto AMEO, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, KT Kuntatyönantajat, Sivistystyönantajat, Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry sekä Suomen Kuntaliitto.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)