Amerikkalaiseen Fulbright-projektiin kuuluva tutkija William Doyle muutti viime vuonna Suomeen toimiakseen mediakasvatuksen lehtorina Itä-Suomen yliopistossa. Doylen 7-vuotias poika aloitti samaan aikaan koulunkäynnin tavallisessa suomalaisessa koulussa.
Amerikkalaisessa laatulehdessä Washington Postissa julkaistussa kirjoituksessa Doyle kertoo, miksi myös Yhdysvallat hyötyisi Suomen lähestymistavoista opetukseen.
– Olen nähnyt tulevaisuuden koulun. Se on täällä jo, Suomessa, aloittaa William Doyle kirjoituksensa.
Hän kuvaa Suomen julkista koulujärjestelmää ”todelliseksi inspiraatioksi” ja ”toivon majakaksi kamppailevassa ja usein epäonnistuvassa maailmassa”.
– Suomen koulutuksen pitkäaikaisesta menestyksestä kumpuavia osuvia oppeja voi käyttää inspiraationa ja niitä voi soveltaa mihin tahansa koulujärjestelmään maailmassa. Näihin oppeihin kuuluu sellaisia Yhdysvalloissa paljon ihailtuja konsepteja, kuten yhteiset standardit, täsmällisyys, kilpailu, vaihtoehdot, arvioinnit ja yhtenäistäminen – mutta oikein määriteltyinä ja järjestelmän oikeisiin kohtiin sovellettuina. Minulla on ehdotus kaikille, jotka haluavat parantaa lastensa opetuksen tasoa: tulkaa Suomeen.
Doyle käy kirjoituksessaan läpi kaikki ne asiat, joiden näkee vaikuttaneen Suomen menestykseen koulutuksessa ja neuvoo, miten muu maailma voisi ottaa niistä opiksi:
1. Järjestelmän laajuisista standardeista saa suurimman hyödyn laittamalla koulutuksen ammattilaiset vastuuseen opetuksesta. He ovat lasten koulutuksen asiantuntijoita, toisin kuin virkamiehet, poliitikot tai teknologiayrittäjät.
2. Laittakaa parhaimmat, intohimoisimmat nuoret ihmiset kilpailemaan siitä, kuka pääsee opettajaksi. Kouluttakaa heitä täsmällisesti korkeimmalla ammattitaidolla ja antakaa heille mahdollisimman paljon kunnioitusta, auktoriteettia ja itsenäisyyttä luokkahuoneessa.
3. Standardisoikaa rahoitus oppilaiden tarpeiden mukaan ja tarjotkaa oikeudenmukaisia väyliä päästä käsiksi opetukseen.
4. Antakaa vanhemmille mahdollisuus valita korkealaatuisten, hyvin varustettujen, turvallisten, läpinäkyvien ja paikallisesti johdettujen julkisten koulujen välillä.
5. Älkää tuhlatko rahaa lasten joukkostandardisoituihin testeihin. Sen sijaan testatkaa lasten oppimista päivittäin heidän omien luokanopettajiensa arvioinneilla ja havainnoilla. Huomatkaa, että suuri osa siitä, millä lapsen oppimisessa on todella väliä – uteliaisuus, määrätietoisuus, kiltteys, myötätunto, kyky ajatella kriittisesti ja abstraktisti, kyky toimia itsenäisesti ja ryhmässä, ilmaisutaidot, sosiaaliset taidot ja luovuus – ovat asioita, joita ei koskaan voi mitata standardisoidulla datan keräämisellä, vaan luokanopettajan pitäisi ne arvioida.
6. Olkaa realistisia luokkahuoneessa käytetyn teknologian suhteen. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen tuoreen suuren tutkimuksen mukaan suuresta osasta luokkahuoneissa käytetystä teknologiasta on vain vähän tai ei lainkaan akateemista hyötyä. Käyttäkää rahaa luokkahuoneiden teknologiaan varoen, älkääkä heittäkö pois laitteita uusien tieltä, ennen kuin olette edes kokeilleet uusia.
7. Antakaa lapsille se, mitä he tarvitsevat oppiakseen parhaiten. Tällaisia asioita ovat järkevän kokoiset luokkahuoneet, yksilöllinen huomio päteviltä opettajilta, laaja opetussuunnitelma, säännölliset tauot, fyysiset aktiviteetit, tarpeeksi suuri määrä unta ja ravintoa, sopiva työmäärä ja palautumisaika, lämpö ja rohkaisu ja tarvittaessa sosiaaliset tukipalvelut.
8. Antakaa lasten olla lapsia. Antakaa lasten leikkiä. Sillä lailla he oppivat.
William Doyle on toiminut ohjelmapäällikkönä ja johtavana tuottajana HBO:lla ja julkaissut lisäksi useita teoksia.