Lähimaksaminen ja älypuhelimen käyttö lähimaksujen kuittaamiseen ovat lyöneet itsensä laajasti läpi suomalaisten parissa, kertoo Finanssiala ry:n (FA) teettämä Maksutavat-tutkimus.
Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan 92 prosenttia suomalaisista käyttää lähimaksua vähintään viikoittain.
Lähimaksuihin käytetyistä maksuvälineistä perinteiset fyysiset maksukortit ovat pitäneet edelleen pintansa, mutta 38 prosenttia kaikista vastaajista ilmoitti hoitavansa lähimaksut älypuhelimella.
Huomiota herättää se, että älypuhelimen käyttö lähimaksamiseen on sitä yleisempää, mitä nuoremmista vastaajista on kyse. Muita maksuvälineitä, kuten älykelloja ja -sormuksia, lähimaksuihin käyttävien osuus on toistaiseksi vaatimaton.
Älypuhelimen käyttö lähimaksamiseen on kaikkein yleisintä 15–24-vuotiaiden keskuudessa, joista peräti 68 prosenttia ilmoitti älypuhelimen lähimaksuvälineeksi. Seuraavaksi yleisintä älypuhelimen käyttö lähimaksamiseen on 25–34-vuotiailla, joista 53 prosenttia kuittaa lähimaksut älypuhelimella. Huomattavan yleistä älypuhelimen käyttö maksamiseen on myös 35–44-vuotiailla: 39 prosenttia vastaajista.
”Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa”
– Minkä nuorena oppii, sen vanhana tunnetusti taitaa. Älypuhelimella maksamisen yleisyys nimenomaan nuorten vastaajien keskuudessa kertoo selvää kieltä siitä, mihin suuntaan maksamisen kehitys on kulkemassa. Fyysisten maksukorttien syöttäminen maksupäätteisiin ja PIN-tunnusten käyttö alkaa vähitellen muuttua katoavaksi kansanperinteeksi, toteaa FA:n johtava asiantuntija Kirsi Klepp tiedotteessa.
– On huomionarvoista, että 15–34-vuotiaiden keskuudessa älypuhelin lähimaksutapana on fyysistä korttia suositumpi. Muut välineet, kuten älykellot ja -sormukset, ovat vielä marginaalisia, mutta suositumpia kuin muissa ikäryhmissä ja saavat aikaisempaa enemmän mainintoja. Älypuhelimella tehtävien lähimaksujen suosio on kasvanut vahvasti alle 44-vuotiaiden keskuudessa. Varttuneempi väki maksaa myös lähimaksuja älypuhelimella, mutta siirtymä korteilla tehtävistä lähimaksuista älypuhelimiin on sitä verkkaisempaa, mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse.
Kehitys todennäköisesti kiihtyy entisestään uusien palveluiden ja tuotteiden myötä.
– Kuluttajat ovat siirtymässä kätevään ja turvalliseen mobiiliin teknologiaan. Vastaavasti maksujen vastaanottopuolella ja myyntitilanteissa hyödynnetään yhä enemmän mobiileja ratkaisuja sirukortteja ja tunnuslukua hyödyntävien maksupäätteiden rinnalla. Käytännössä älypuhelin voi toimittaa maksupäätteen virkaa. Asiakas voi esimerkiksi asioida ja maksaa fyysisessä liikkeessä sovelluksen avulla, skannata ostokset puhelimella ja kuitata maksun suoraan sovelluksessa, Klepp toteaa.
Kuluttajille mobiilit maksutavat ovat turvallisempia kuin fyysiset maksukortit. Parempi turvallisuus syntyy siitä, että jokaisen lähimaksun yhteydessä kännykällä maksaja todennetaan. Yleensä se tarkoittaa biometristä tunnistetta, kuten kasvojentunnistusta tai sormenjälkitunnistusta. Maksaja voidaan todentaa myös PIN-koodilla.
Biometriset tunnistustavat ovat myös turvallisempia kuin PIN-koodi, sillä niiden joutuminen vääriin käsiin ei ole samalla tavoin mahdollista kuin PIN-koodin.
Kleppin mukaan tutkimus vahvistaa näkemystä siitä, että maksamisessa on tarjolla enemmän vaihtoehtoja kuin koskaan aiemmin.
– Olosuhteet ovat selkeästi suosiollisia maksamisen kehitykselle ja kilpailulle. Tilanne hyödyttää kaikkia osapuolia: kuluttajia, joilla on mahdollisuus valita itselleen kätevin maksutapa, kauppiaita, jotka pystyvät vastaanottamaan maksuja monipuolisesti ja yhteiskuntaa, jonka resilienssi kasvaa, kun maksaminen ei ole – kuvaannollisesti eikä kirjaimellisesti – yhden kortin varassa.
Suomalaiset varautuvat maksamisen häiriöihin
Maksutavat-tutkimuksen mukaan joka toisella suomalaisella on useampi kuin yksi maksukortti. Vastaajista 95 prosentilla on vähintään yksi maksukortti.
Mobiilimaksupalveluista MobilePay on käytössä 63 prosentilla vastaajista, MobilePay ja Siirto 12 prosentilla ja pelkkä Siirto kahdella prosentilla vastaajista. Noin joka neljännellä ei ollut käytössään kumpaakaan.
Käteistä suomalaiset pitävät edelleen maksamisen viimekätisenä turvana. Yleisimmin käteistä nostetaan arkista maksamista varten (40 prosenttia). Seuraavaksi tärkein syy on varautuminen ”pahaan päivään” (33 prosenttia). Käteistä nostetaan usein myös matkailua varten (17 prosenttia). Käteinen ei ole enää niinkään ensisijainen maksuväline vaan varavaihtoehto.
Käteistä kantoi mukanaan 76 prosenttia vastaajista. Yli puolet vastaajista kertoi kantavansa mukanaan korkeintaan 50 euron arvosta käteistä. Joka viides piti mukanaan 50–100 euron arvosta käteistä. Käteistä pidettiin myös kotivarana: peräti 88 prosenttia vastaajista kertoi säilyttävänsä kotona käteistä.
– Suomalaiset ovat varautuneet maksamisen häiriöihin erittäin monipuolisesti. Siitä kertoo käteisvarautuminen, mobiilimaksutapojen yleisyys ja useamman kuin yhden maksukortin hankkiminen. Tällainen monipuolinen varautuminen on järkevää. Kansalaiset ovat hoitaneet oman osuutensa hyvin, Kirsi Klepp sanoo.
FA:n Norstatilla teettämä kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2 563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta.