Hyvinvointialueet tekivät viime vuonna tilinpäätösarvioiden mukaan 630 miljoonaa euroa ylijäämää ja sama tahti näyttäisi jatkuvan tänäkin vuonna.
Verkkouutiset kävi läpi jokaisen hyvinvointialueen kuluvan vuoden talousarviot. Niiden perusteella alueet ovat tekemässä ylijäämää yhteensä noin 530 miljoonaa euroa.
Viime vuoden alustavien tilinpäätösarvioiden mukaan 13 aluetta 22:sta teki ylijäämäisen tuloksen. Joillakin alueilla on loppuvuodesta otettu selkeä positiivinen talousspurtti. Esimerkiksi Vantaa-Keravalla ja Varsinais-Suomessa ylijäämää olisi kertymässä noin 100 miljoonaa euroa.
– Ennakoitu tulos on parempi kuin aiemmin arvioimme. Isossa kuvassa se oli merkittävä parannus nimenomaan alueiden omista ennusteista. Se oli meille kuitenkin positiivinen yllätys, toteaa valtiovarainministeriön johtava erityisasiantuntija Juri Matinheikki Verkkouutisille.
Isossa kuvassa alueet ovat lisänneet omaa tuotantoaan ja karsineet ostopalveluita.
– Yksi iso tekijä taustalla on palveluiden ostojen vähentyminen. Absoluuttisesti suurin ryhmä on työvoiman vuokraus, joka väheni koko maan tasolla reilut 150 miljoonaa euroa, Matinheikki taustoittaa.
Useilla alueilla on ollut viime aikoina yt-neuvotteluja ja merkittäviä henkilöstön vähennyksiä, jotka eivät vielä näy kokonaan luvuissa. Myös esimerkiksi vuokrakulujen osalta on odotettavissa säästöjä.
– Tietyt palveluverkkoon liittyvät päätökset tulevat näkymään alueiden talousarvioissa. Tänä vuonna odotetaan noin kolmen prosentin laskua, kun esimerkiksi vuokravelvoitteita päättyy.
Kuluvan vuoden talousarviot osoittavat, että jo 19 aluetta olisi pääsemässä vähintään nollatulokseen. Kolmella alueella – Lapissa, Itä-Uusimaalla ja Kymenlaaksossa – talousarviot osoittavat edelleen alijäämäistä tulosta.
Valtiovarainministeriössä toivotaan, että alueiden kustannusten kasvun hillintä jatkuu eikä kustannusten kasvu riistäytyisi käsistä. Vaikka inflaatioympäristö on rauhoittunut, sote-sektorille kohdistuu edelleen kovia palkkapaineita.
Hyvinvointialueiden valtionrahoitus on koko maan tasolla kuluvana vuonna 27,1 miljardia euroa, kun se viime vuonna oli noin 26,2 miljardia euroa. Tämän vuoden rahoitukseen sisältyy jälkikäteistarkistusta noin 1,3 miljardia euroa. Se on laskettu hyvinvointialueiden vuoden 2024 tilinpäätöstietojen perusteella.
– Ensi vuoden rahoitukseen vaikuttaa viime vuoden toteuma eli jälkikäteistarkistus. Se voi toteutua aika paljon pienempänä kuin olemme esittäneet painelaskelmissa, joissa jälkikäteistarkistus laskettiin noin kolmen prosentin nettokustannusten kasvulla. Viime vuoden osalta alustava toteuma on 1,7 prosenttia, joten siinä on aika isokin ero, Matinheikki muistuttaa.
Muutamalla alueella taloustilanne ei ole edelleenkään täysin hallinnassa. Kolme aluetta – Itä-Uusimaa, Keski-Suomi ja Lappi – ovat tällä hetkellä valtiovarainministeriön arviointimenettelyssä.
Arviointimenettelyssä VM arvioi yhdessä hyvinvointialueen kanssa, onko alueen talous kestävällä pohjalla, ja pystyykö alue järjestämään lakisääteiset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut.
Menettelyssä käydään läpi alueen taloutta ja toimintaa palvelukokonaisuus kerrallaan. Lähtökohtaisesti alueen pitää löytää itse keinoja. Jos niitä ei löydy, arviointiryhmä kehittää niitä.
Menettely voi viime kädessä johtaa hyvinvointialueen lakkauttamiseen ja yhdistämiseen toiseen alueeseen.
Alkuperäisen lain mukaan hyvinvointialueiden olisi tullut kattaa vuoden 2023 alusta kertyneet kumulatiiviset alijäämänsä kuluvan vuoden loppuun mennessä.
Hallitus on kuitenkin antanut esityksen, jonka mukaan talouttaan täysimääräisesti tasapainottaville hyvinvointialueille voidaan myöntää mahdollisuus kattaa kertyneet alijäämät joko vuoden 2027 tai 2028 loppuun mennessä. Esitys on tulossa lähiaikoina eduskunnan käsittelyyn.
Selvitys osoittaa, että jatkoaika alijäämien kattamiseen tulee tarpeeseen suurimmalle osalle alueista. Mikäli alueiden talousarviot toteutuvat kuluvana vuonna suunnitellusti, vuodesta 2023 kertynyttä alijäämää on vuoden lopussa kattamatta edelleen yhteensä noin 1,3 miljardia euroa.
Länsi-Uusimaa sai viime vuoden alustavan tilinpäätöksen perusteella aiemmat alijäämänsä katettua. Tämän vuoden jälkeen myös Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Pohjanmaa olisivat saamassa alijäämänsä katetuksi. Toisin sanoen 17 aluetta ei olisi edelleenkään saamassa alijäämiä katettua alkuperäisessä aikataulussa ja joutuisi hakemaan jatkoaikaa.
Vaikein tilanne on Keski-Suomessa, jossa kumulatiivista alijäämää on edelleen kattamatta yli 300 miljoonaa euroa. Kaikkiaan kolmasosalla alueista alijäämää on kattamatta tämän vuoden lopussa vähintään 100 miljoonaa euroa.
Tämä tietää sitä, että useilla alueilla joudutaan hyvin todennäköisesti jatkamaan edelleen sopeutustoimien tekemistä: ostopalveluiden karsimista sekä henkilöstön vähentämistä.