Kun Venäjän ilmaiskut Harkovaan kiihtyvät, Ukrainan toiseksi suurin kaupunki on vaarassa muuttua ”toiseksi Aleppoksi”. Näin arvioi kaupungin pormestari Ihor Terehov brittiläiselle Guardianille. Vertauksellaan hän viittaa parin miljoonan asukkaan syyrialaiskaupunkiin, jonka Venäjän ja Syyrian ilmavoimat pommittivat maan sisällissodassa käytännössä maan tasalle.
– Itä-Ukrainassa lähellä rintamaa, vain kolmenkymmenen kilometrin päässä Venäjän rajasta sijaitseva kaupunki on ollut ensisijainen kohde Venäjän uudelle ilmahyökkäykselle, jonka tarkoituksena näyttää olevan laajojen Ukrainan osien autioittaminen, Atlantic Council -ajatushautomon Ukraine Alert -palvelua johtava Peter Dickinson toteaa artikkelissaan.
Joidenkin läntisten arvioiden mukaan Kremlin tavoitteena on, että Harkovan siviili-infrastruktuuriin ja asuinalueisiin kohdistetut iskut tekisivät kaupungista pitkäaikaisesti elinkelvottoman.
– Toistaiseksi suurin osa Harkovan asukkaista näyttää pysytelleen paikoillaan. Ellei tilanne lähikuukausina parane, edessä voi olla joukkopako ennen talvikauden alkua. Monet pelkäävät, että ilman ilmapuolustuksen tehostamista olosuhteet kaupungissa voivat muuttua sietämättömiksi jo paljon aikaisemminkin, Dickinson sanoo.
Vaikka Harkovan tuhoaminen olisi törkeä sotarikos, se ei Dickinsonin mukaan suinkaan olisi ensimmäinen lajissaan.
– Ukrainan toiseksi suurimman kaupungin suunnitelmallinen autioittaminen olisi päinvastoin hyvin linjassa niiden Venäjän käyttämien tuhotaktiikoiden kanssa, joita Venäjä on Ukrainaa vastaan yli kaksi vuotta sitten aloittamansa täysimittaisen hyökkäyssodan kuluessa käyttänyt, hän sanoo.
– Mariupolista Bahmutiin Venäjän armeija on raunioittanut ison joukon ukrainalaisia kaupunkeja. Vaikka uhrien lukumäärää Venäjän miehittämillä alueilla ei voida tarkasti määritellä, pelkästään Mariupolissa uskotaan menehtyneen kymmeniä tuhansia ukrainalaisia siviilejä, hän toteaa.
Kaupunkeihin kohdistettujen pommitusten kiihtyminen juuri nyt viittaa hänen mukaansa siihen, että Kreml pyrkii hyödyntämään Ukrainan ilmapuolustuksen kasvavia aukkoja.
– Yhdysvaltain kongressi on viivytellyt elintärkeän avustuspaketin käsittelyä yli puoli vuotta. Ukrainan armeija kärsii tällä hetkellä monista puutteista, joiden vuoksi rintamakomentajilla ja ilmapuolustuksella ei ole muuta vaihtoehtoa kuin säännöstellä hupenevia ampumatarvikevarastojaan.
Myös Ukrainan tärkein satamakaupunki ja kansainvälisen meriliikenteen solmukohta Odessa on ollut viime kuukausina Venäjän asevoimien raskaiden hyökkäysten kohteena. Myös iskut Kiovaan ovat entisestään kiihtyneet.
Ukraina on pyytänyt läntisiä tukijoitaan nopeuttamaan kehittyneiden ilmapuolustusjärjestelmien, kuten Patriotin, toimituksia siviilikohteiden ja kriittisen infrastruktuurin turvaamiseksi. Vastakaiku on jäänyt Dickinsonin mukaan joitakin Saksan ja Alankomaiden myönteisiä reaktioita lukuun ottamatta laimeaksi.
– Monet tutkijat uskovat, että ilmapuolustuksen parantaminen ei riitä ja että Vladimir Putinin terroripommitusten torjumiseksi Ukrainalle olisi annettava tarvittavat pitkän kantaman aseita venäläisiä laukaisupaikkoja vastaan, Dickinson sanoo.
– Tämä edellyttäisi kuitenkin sitä, että Ukrainan kumppanit voittaisivat hyvin todennetun pelkonsa eskalaatiosta ja kumoaisivat pitkäaikaisen kiellon länsimaisten aseiden käyttämisestä iskuihin Venäjän alueelle. Tällä hetkellä ei ole paljonkaan merkkejä siitä, että niin tapahtuisi, hän toteaa.
– Ellei Ukrainan ilmapuolustusta kohenneta pian merkittävästi, maata uhkaa humanitaarinen katastrofi, joka saattaa määrittää sodan tulevan kulun. (Vladimir) Putin ei ole kyennyt lyömään Ukrainaa ratkaisevasti taistelukentällä, mutta hänen pommituskampanjansa saattaa vielä onnistua murtamaan Ukrainan vastarinnan pakottamalla miljoonat siviilit pakenemaan pimentyneistä kodeistaan ja tuhoutuneista kaupungeistaan, Dickinson varoittaa.
