Ähtärin pandahankkeen alkuperäisiä kannattavuuslaskelmia ei löydy kaupungilta, maa- ja metsätalousministeriöltä eikä eläinpuiston konkurssipesältä, kertoo Yle.
Kiinasta vuokrattujen pandojen hankkeeseen kului lopulta noin 15 miljoonaa euroa kaupunkilaisten rahoja.
Pandojen vuokra maksoi noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa, ja niitä varten rakennetun pandatalon hinnaksi arvioitiin kahdeksan miljoonaa euroa. Hanketta suunnitellut eläinpuiston entinen toimitusjohtaja Juhani Haapaniemi kertoo Ylelle, että yksityiskohtaiset laskelmat tehtiin ja niitä esiteltiin kaupunginvaltuutetuille sekä toimitettiin maa- ja metsätalousministeriöön.
Suunnitelmissa pandojen odotettiin lisäävän kävijämääriä voimakkaasti ja kasvattavan Ähtärin matkailutuloja 6–12 miljoonalla eurolla vuodessa. Todellisuudessa pandavuodet olivat ensimmäistä vuotta lukuun ottamatta tappiollisia, ja maa- ja metsätalousministeriön loppuraportin mukaan tappiota kertyi vuosittain lähes miljoona euroa.
Ähtärin kaupunki rahoitti eläinpuistoyhtiötä useaan otteeseen, ja osa päätöksistä tehtiin salassa. Kahdeksan entistä kaupunginhallituksen jäsentä ja entinen kaupunginjohtaja ovat saaneet syytteet virka-aseman väärinkäytöstä eläinpuistolle annettuihin lainoihin liittyen.
Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen pitää Ylelle hankkeen asiakirjojen puuttumista ongelmallisena. Hänen mukaansa päätöksentekoon vaikuttaneet asiakirjat olisi pitänyt arkistoida.
Eläinpuistoyhtiö on sittemmin ajautunut konkurssiin, ja talousvaikeuksiin joutunut Ähtäri on pakkoliitoksen edessä Alavuden kanssa.