Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota on ollut näkyvä uutisaihe jo kahden vuoden ajan. Ukrainan lisäksi saamme lukea jatkuvasti sotauutisia esimerkiksi Lähi-idästä. Viimeisimpinä käänteenä on Gazan tilanteen laajeneminen Israelin ja Iranin väliseksi konfliktiksi.
Sotauutiset ovat tämän päivän uutisvirrassa siis arkipäivää. Valitettavasti mikään ei myöskään viittaa siihen, että epävakaa maailmanpoliittinen tilanne olisi aivan lähiaikoina helpottumassa.
Joissakin ihmisissä negatiiviset uutiset voivat herättää pelon ja ahdistuksen tunteita. Verkkouutiset kysyi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntijalääkäri Auli Rytivaaralta, miten tilannetta kannattaa käsitellä, jos sotauutisointi aiheuttaa itsessä edellä mainittuja tuntemuksia.
Hänen mukaansa aluksi kannattaa pysähtyä miettimään, mikä aiheuttaa itsessä pelkoa ja ahdistusta ja opetella kohtaamaan ja tunnistamaan omat tunteet ja fyysiset reaktiot ja pyrkiä käsittelemään niitä.
– Sotaan ei yksittäinen ihminen itse voi useinkaan itse vaikuttaa, mutta voi miettiä keinoja mitä itse voisi tehdä esimerkiksi lahjoituksia, hyväntekeväisyyttä. Muutoin kannattaa rajoittaa uutisten seuraamista, Rytivaara neuvoo.
Ihminen voi erilaisilla keinoilla lievittää omaa pelkoa ja ahdistusta. Rytivaaran mukaan on hyvä huolehtia omasta hyvinvoinnista ja perusasioista, kuten säännöllisestä ravinnosta, nukkumisesta ja liikunnasta. Hyvä keino on myös harrastaa jotain itselle mielihyvää tuottava, kuten kulttuuria tai lukemista.
On myös suositeltavaa hakeutua vuorovaikutuksellisiin tilanteisiin, ettei jää yksin. Yksi keino Rytivaaran mukaan on esimerkiksi se, että henkilö menee fyysisesti työpaikalle eikä jää tekemään etätöitä yksin kotiin.
– Voi myös miettiä, että pitää päivittäin tai muutoin säännöllisin ajoin niin sanotun huolihetken, jolloin antaa ajatusten tulla ja käsittelee niitä mielessään eikä laita niitä sivuun.
Ammattitukea on saatavilla
Joskus on tilanteita, joissa pelko ja ahdistus ei helpota kotikonstein. Millaista tukea on saatavilla, jos ahdistus ei helpota kotikonstein?
– Voi hakeutua terveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoon ja sieltä saa ohjausta ja neuvontaa. Matalan kynnyksen ohjattu omahoito ammattilaisen kanssa antaa ratkaisukeskeisesti eväitä asioiden käsittelyyn huomioiden yksilön tilanteen, Rytivaara kertoo.
Mikäli tämä ei riitä, voidaan henkilö ohjata eteenpäin psykiatriselle hoitajalle, psykologille tai lääkärille arvioon, tarvitaanko vielä pitempikestoista ja intensiivisempää hoitoa kuten esimerkiksi lyhytterapiaa, lyhytpsykoterapiaa tai lääkitystä.
– Työterveysyhteistyössä voidaan yhdessä työpaikan kanssa miettiä, tarvitaanko tilapäisesti työn muokkausta, jotta voidaan tukea työkykyisyyttä.
Omaa pelkoa ja ahdistusta voi lievittää myös rajoittamalla uutisten seurantaa.
– Asioihin, joihin ei itse voi vaikuttaa ja jos ne aiheuttavat ahdistusta, kannattaa rajoittaa niille altistumista. Mikäli on mahdollista, voi esimerkiksi tehdä tukilahjoituksen ja siten omalta osalta vaikuttaa.
Rytivaaran mukaan omaa some-käyttäytymistä kannattaa myös säädellä ja käyttää vapaa-aikaa enemmän perheen, ystävien ja harrastusten parissa, jotka tuottavat mielihyvää.