Nyt noin kolme neljästä (73 %) poliittisesta päättäjästä arvioi, että omassa kunnassa ei ole ollut saatavissa avoimiin vakanseihin riittävästi osaavia työntekijöitä.
Kuntapäättäjien arvio työvoiman saatavuudesta on merkittävästi heikentynyt vuodesta 2021, jolloin 65 prosenttia vastaajista kertoi vaikeuksista löytää osaavia työntekijöitä.
Kuntien johtavista viranhaltijoista tilanteen arvioi vielä synkemmäksi ja jopa neljä viidestä (79 %) kuntien virkamiesjohtajasta kertoi, että hakijoita ei ole löytynyt. Erityisesti Kanta-Hämeessä ja Uudellamaalla on ollut haasteita avointen vakanssien täyttämisessä.
Työvoiman saatavuushaasteet ovat kasvaneet erityisesti pienissä 10 000–49 000 asukkaan ja keskisuurissa 50 000–100 000 asukkaan kunnissa.
Kuntapäättäjäbarometrin vastaajat kertovat, että pulaa on erityisesti sosiaali- ja terveysalan (65 %) sekä sivistystoimialan ammattilaisista (45 %). Kasvu sivistysalan osaajien suhteen on huomattavaa verrattuna viime vuoteen (+13 %).
Palkkaa käytetään aiempaa useammin houkutin
Kevan kuntapäättäjäbarometrin mukaan kunnissa on panostettu työntekijöiden houkuttelemiseen palkalla (32 %). Esillä olleista keinoista on palkalla houkuttelu yleistynyt eniten (+15 %-yks.) vuoden 2021 kyselyyn verrattuna.
Maakuntatarkastelussa erityisesti Lapissa ja Varsinais-Suomessa on houkuteltu työntekijöitä paremmalla palkalla.
– Keva on kysynyt kuntapäättäjien näkemyksiä työvoiman saatavuudesta nyt kolmena vuonna peräkkäin ja nyt tulokset ovat jo äärimmäisen hälyttäviä. Kolme neljästä kuntapäättäjästä ja neljä viidestä viranhaltijajohtajasta kertoo, että osaavia työntekijöitä on haastavaa löytää avoimiin tehtäviin, kertoo Kevan johtava asiantuntija Ismo Kainulainen.
Toisaalta hänen mukaansa on mukava huomata, että kunnissa on ryhdytty totiseen toimeen työntekijöiden houkuttelemiseksi.
– Kaikki merkit näyttävät siltä, että osaajapula kuntasektorilla on nyt tullut jäädäkseen. Tätä osaltaan pitää yllä nyt se, että suuret ikäluokat ovat runsain määrin nyt joko jääneet tai jäämässä eläkkeelle, Kainulainen sanoo.
Henkilöstön työhyvinvointi ja työkyky nähdään kehittyvän positiivisesti
Barometrin mukaan suurempi osa päättäjistä uskoo kunta-alan henkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn kehittyvän positiiviseen (44 %) kuin negatiiviseen (23 %) suuntaan tulevina vuosina.
Edellisvuoden kyselyyn verrattuna kuntapäättäjien arviot aiheeseen liittyen ovat muuttuneet positiivisempaan (+6 %-yks.) suuntaan. Vastaajat uskovat, että sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä hyvinvointialueille voidaan keskittyä paremmin rajatumpaan määrään työntekijöitä ja panostaa työhyvinvointiin.
Yli puolet poliittisista päättäjistä (51 %) ja virkamiesjohdosta (56 %) näkee kunnanvaltuutetun roolin kuntahenkilöstön työhyvinvoinnin ja työkykyjohtamisen edistämisessä vähintään jokseenkin merkittävänä.
Keva haluaa kiinnittää puolueiden ja eduskuntavaaliehdokkaiden huomion suomalaisen työvoiman ja erityisesti julkisen alan henkilöstön työkykyyn ja työhyvinvointiin – sekä ennen kaikkea työkykyjohtamiseen ja työterveyshuoltokäytäntöihin, joilla niitä voidaan parantaa.
Keva toivoo, että maan hallitus ottaa jatkossa yhä vahvemmin suomalaisen työvoiman työkyvyn ylläpitämisen, työkykyjohtamisen parhaiden käytäntöjen edistämisen ja työvoimapulan helpottamisen yhdeksi keskeiseksi strategiseksi mittariksi talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikassa.
Tutkimuksen toteutti Kevan toimeksiannosta Pohjoisranta BCW. Kysely toteutettiin verkkokyselynä loka-marraskuun aikana. Tiedonkeruu toteutettiin henkilökohtaisilla sähköpostikutsuilla. Vastauksia saatiin yhteensä 1 156 kappaletta, joista 1 028 oli poliittisten päättäjien vastauksia ja 128 kuntien virkamiesjohdon vastauksia. Tutkimuksen vastausprosentti oli siten 11,3 prosenttia, joka on kohtuullisen hyvä tulos vastaavanlaisissa päättäjille suunnatuissa tutkimuksissa.
