Suomalaisilla on erikoinen suhde puhelimeensa. Puheluihin ei haluta vastata, mutta viesteihin odotetaan vastausta. Tuoreen kyselyn mukaan 72 prosenttia suomalaisista ei vastaa tuntemattomasta numerosta tulevaan puheluun ja lähes puolet jättää joskus vastaamatta jopa tutun ihmisen soittoon.
Samaan aikaan 72 prosenttia ärsyyntyy, jos oma viesti on luettu mutta siihen ei vastata.
Puhelin on kulkenut pitkän matkan siitä, kun sen tärkein tehtävä oli soittaminen. Nykyään suomalaiset näyttävät käyttävän puhelinta mielellään kaikkeen muuhun, mutta itse puhuminen ei aina houkuttele.
Viestintätoimisto Riannon lokakuussa 2026 teettämässä Puhelinarkikyselyssä 68 prosenttia suomalaisista kertoo välttelevänsä soittamista, jos asian voi hoitaa viestillä.
Tuntemattomasta numerosta tulevaan puheluun ei vastaa 72 prosenttia. Eikä tuttu numerokaan takaa vastausta. Puhelinarkikyselyn vastaajista 48 prosenttia myöntää jättävänsä joskus tarkoituksella vastaamatta, vaikka näkisi tutun ihmisen soittavan.
– Puhelin on melkoinen keksintö. Ensin kehitettiin laite, jolla ihmiset voisivat puhua toisilleen missä ja milloin vain. Nyt puhuminen näyttää olevan yhä useammalle sen epämieluisin ominaisuus. Lähes puolet suomalaisista jättää joskus vastaamatta jopa tutun ihmisen soittoon. Puhe-elimestä on tullut vaikenemisväline, Viestintätoimisto Riannon toimitusjohtaja Riitta Auvinen toteaa tiedotteessa.
Puheluiden välttely ei tarkoita, etteikö suomalainen haluaisi omiin yhteydenottoihinsa vastausta. Päinvastoin. Viestittelyyn on syntynyt erikoinen kaksoisstandardi. Muiden pitäisi vastata, mutta omaa vastaamista voi lykätä kaikessa rauhassa. Parasta olisi, että toinen ei edes tiedä lähettämänsä viestin tulleen nähdyksi.
Nuorista puheluja välttelee vielä useampi
Lähes kolme neljästä suomalaisesta (72 %) ärsyyntyy, jos näkee lähettämänsä viestin luetuksi, mutta ei saa siihen vastausta. Samaan aikaan 62 prosenttia kertoo lukevansa joskus viestin puhelimen ilmoituksesta avaamatta sitä, jotta lähettäjä ei näkisi viestiä luetuksi.
– Ennen saattoi jättää puhelimeen vastaamatta. Nyt pitää jo miettiä, miten viestin lukee, ettei jää kiinni siitä, ettei vastaa. Pohdinnan ja monesti myös ylitulkinnan paikka koittaa, kun ryhdymme pohtimaan, että miksi minulle ei vastata. Olenko tehnyt jotain? Vai olenko jättänyt jotain tekemättä? Ei kai mitään ole tapahtunut? Näyttää siltä, että olemme onnistuneet tekemään aivan tavallisesta viestittelystä melkoista taktikointia, Auvinen ihmettelee.
Sukupolvien väliset erot ovat Puhelinarkikyselyssä erityisen kiinnostavia. 18–24-vuotiaista peräti 86 prosenttia välttelee itse soittamista, jos asian voi hoitaa viestillä.
Samasta ikäryhmästä 76 prosenttia kertoo pitävänsä puhelintaan aina äänettömällä. Yli 65-vuotiaista näin tekee vain 15 prosenttia.
Nuorilla puhelin kulkee mukana, mutta sen ei välttämättä haluta soivan. Viestittelyssä nuoret ovat vieläkin tarkempia. Peräti 93 prosenttia 18–24-vuotiaista kertoo lukevansa joskus viestin ilmoituksesta avaamatta sitä, jotta lähettäjä ei näkisi viestiä luetuksi. Silti 86 prosenttia nuorista ärsyyntyy, jos oma viesti on luettu, mutta siihen ei vastata.
– Nuorten puhelinetiketti on aikamoinen taidonnäyte. Oma viesti pitäisi huomata ja siihen pitäisi vastata, mutta itse halutaan päättää, milloin ja miten ollaan tavoitettavissa. Laite on jatkuvasti mukana, mutta sen käyttäjä haluaa pitää langat tiukasti omissa käsissään, Auvinen toteaa.
Puhelinvastaaja päätymässä historiaan
Puhelinarkikyselyn perusteella suomalainen ei siis välttämättä halua keskustella silloin, kun toinen soittaa. Hän haluaa keskustella silloin, kun se itselle sopii. Mutta kun oma viesti lähtee matkaan, vastauksen odottaminen voi olla yllättävän vaikeaa.
Oli aika, jolloin puhelinvastaajaan jätettiin viestejä. Nyt tuo aikansa viestintäihme alkaa olla katoavaa kansanperinnettä. Riannon Puhelinarkikyselyn mukaan enää 16 prosentilla suomalaisista on käytössään puhelinvastaaja.
Puheviestit eivät silti ole kadonneet mihinkään. Ne ovat saaneet uuden elämän esimerkiksi WhatsAppin ääniviesteinä. Ennen viesti jätettiin, kun toinen ei vastannut puhelimeen. Nyt ääniviestin voi lähettää soittamatta lainkaan.
Viestintätoimisto Riannon teettämän Puhelinarkikyselyn toteutti tutkimusyhtiö Bilendi15.–18.10.2026. Kyselytutkimukseen vastasi 1 000 täysi-ikäistä suomalaista. Vastaajien otos kiintiöitiin kansallisesti edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
LUE MYÖS:
Älypuhelimet haittaavat perhesuhteita