65 prosenttia kokee yksinäisyyttä Suomessa – nuoret syvimmässä ahdingossa

Yleisimpänä syynä omalle yksinäisyydelle pidetään ulkopuolisuuden ja erilaisuuden kokemusta.
65 prosenttia suomalaisista kokee yksinäisyyttä ainakin joskus., LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
65 prosenttia suomalaisista kokee yksinäisyyttä ainakin joskus., LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Suomessa asuvien yksinäisyyden kokemukset ovat lisääntyneet entisestään viime vuodesta. Tuolloin 59 prosenttia koki yksinäisyyttä ainakin joskus. Nyt vastaava luku on 65 prosenttia, selviää Suomen Punaisen Ristin teettämästä Yksinäisyysbarometrista.

Yksinäisimpiä Suomessa ovat 16–24- ja 25–34-vuotiaat, joiden vastauksissa näkyvät heikentynyt taloustilanne ja lisääntyneet mielenterveyden ongelmat.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Usein yksinäisyyttä kokevien määrä on myös kasvanut hieman. Nyt joka viides kokee yksinäisyyttä Suomessa kerran viikossa tai useammin. 16–24-vuotiailla tilanne on vielä hälyttävämpi.

– Nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla barometrin tulokset ovat pysäyttäviä. Heistä joka kolmas kokee yksinäisyyttä usein eli vähintään kerran viikossa tai useammin. Yksinäisyyden lisääntyminen ja yleisyys Suomessa tulee ottaa vakavasti. Meillä ei ole yhteiskuntana varaa menettää näitä nuoria monisyiselle pahoinvoinnille, sanoo Suomen Punaisen Ristin sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori Maaret Alaranta tiedotteessa.

Barometri osoittaa, että yksinäisyyttä kokevien tyytyväisyys taloudelliseen tilanteeseensa, vapaa-aikaansa, fyysiseen terveyteensä ja erityisesti ihmissuhteisiinsa sekä psyykkiseen terveyteensä ja kaiken kaikkiaan elämäänsä on vähäisempää kuin niillä, jotka eivät juurikaan koe yksinäisyyttä.

– Monelle yksinäisyys on totaalista. Useampi kuin joka kymmenes barometriin vastannut kertoo, ettei heillä ole yhtäkään läheistä ystävää, jonka kanssa jakaa omia asioitaan. Me pystymme yhteiskuntana parempaan, Alaranta peräänkuuluttaa.

Poimintoja videosisällöistämme

Yleisimpänä syynä omalle yksinäisyydelle pidetään ulkopuolisuuden ja erilaisuuden kokemusta. Muita kuin kotimaisia kieliä puhuvat kokevat yksinäisyytensä syyksi nimenomaan ulkopuolisuuden kokemuksen.

Nuorilla ja nuorilla aikuisilla korostuu näiden syiden lisäksi keskeisenä syynä oma ujous ja jännittäminen sosiaalisissa tilanteissa. Lisäksi 16–24-vuotiaista yli kolmannes pitää mielenterveyden ongelmia yhtenä syynä yksinäisyydelleen.

16–24-vuotiaat ja 25–34-vuotiaat ovat yksinäisimpiä Suomessa, ja heillä on myös eniten eristäytyneisyyden ja ulkopuolelle jätetyksi tulemisen kokemuksia. Säännöllisesti eli joitakin kertoja kuukaudessa tai useammin yksinäisyyttä kokee peräti 59 prosenttia 16–24-vuotiaista ja 57 prosenttia 25–34-vuotiaista.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Kolmannes 16–24-vuotiaista kokee, että yksinäisyys on aiheuttanut heille mielenterveyden ongelmia. Samanaikaisesti 16–24-vuotiaat ja 25–34-vuotiaat vastaajat ovat kaikista vähiten tyytyväisiä omaan psyykkiseen terveyteensä.

– Mitä pienemmät tulot ja mitä nuorempi vastaaja, sitä enemmän koetaan yksinäisyyttä, eristäytyneisyyttä ja ulkopuolelle jättämistä. Ja sitä useammin myös arvioidaan yksinäisyyden aiheuttaneen mielenterveyden ongelmia itselleen. Tuloksista piirtyy kuva epävarmuuden keskellä elävästä nuorten ja nuorten aikuisten joukosta, jolla horjuu yhtä aikaa liian monta turvaa tuovaa elämän tukipilaria: talous, läheisten ystävien tukiverkko ja mielenterveys, Alaranta arvioi.

Yksinäisyysbarometrin tiedonkeruun toteutti Verian joulukuun 2025 aikana. Tutkimukseen vastasi 1404 henkilöä, ja aineisto edustaa ja on painotettu vastaamaan väestöä. Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta suurimmillaan +- 2,6 prosenttiyksikköä.

Mainos - muuta luettavaa
Mainos