Keski-Pohjanmaalla sijaitsevasta Halsuan kirkosta ja sen kellotapulista tehty tarkka 3D-malli paljasti uusia yksityiskohtia suomalaisesta kirkkorakentamisesta.
Aalto-yliopiston MeMo-instituutin tutkimus yhdistää uusimmat 3D-mittausmenetelmät, rakennushistorian ja valtakunnalliset arkistolähteet tavalla, joka avaa uusia näkökulmia suomalaiseen puukirkkoarkkitehtuuriin ja paikalliseen kulttuuriperintöön.
Tutkimuksessa perehdyttiin erityisesti 1820-luvun puukirkkojen rakenneratkaisuihin sekä siihen, miten rakentamiseen liittyvä ammattitaito siirtyi mestareilta seuraaville sukupolville. Halsuan kirkko on merkittävä osa Kaustiselta lähtöisin olevan Kuorikosken kirkonrakentajasuvun historiaa. Suku rakensi, korjasi ja uudisti arviolta sata kirkkoa ja kellotapulia eri puolilla Suomea.
Vain harvasta 1700–1800-lukujen puukirkosta on säilynyt alkuperäisiä piirustuksia, joten mittatarkat 3D-mallit tarjoavat uuden ja nopean mahdollisuuden tutkia aikakauden rakennustekniikkaa.
– Fotorealistista mallia voi tarkastella eri suunnista ja siitä voi nähdä, kuinka Halsuan kirkko on muuttunut aikojen saatossa. Löysimme tutkimuksessa mallista ja tausta-aineistosta myös täysin uusia rakenneyksityiskohtia aina vuodelta 1825, MeMo-instituutin johtaja Hannu Hyyppä kertoo tiedotteessa.
Tutkimuksen ohessa aiheesta on nyt tehty myös dokumenttielokuva, joka kokoaa yhteen tärkeimmät rakentamisen vaiheet ja havainnot käyttämällä 3D-mallinnoksia ja tarkkaa visuaalista aineistoa kirkosta ja sen esineistä.