Nuorten koulutusvalintoihin vaikuttavat esimerkiksi vanhempien koulutus, asuinpaikka, sosioekonominen asema, sukupuoli sekä mielikuvat erilaisista ammateista, kertoo Ilta-Sanomat.
Tytöt valitsevat keskimäärin poikia useammin lukiokoulutuksen. Myös asuinpaikalla on merkitystä: pääkaupunkiseudulla lukioihin vaaditaan usein yli kahdeksan keskiarvo, kun taas pienemmillä paikkakunnilla sisäänpääsyraja voi olla alle kuusi.
Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisasiantuntija Erno Hyvösen mukaan toisen asteen aloituspaikkoja on kaikille peruskoulunsa päättäville nuorille. Paikat eivät kuitenkaan aina vastaa nuorten toiveita, sillä niitä on enemmän aloilla, joilla on työvoimatarvetta.
– Paikat eivät välttämättä ole niillä aloilla, joille nuoret haluaisivat, mutta kenties aloilla, joilla on työpaikkoja ja työvoimatarvetta. Ja tässä on jatkuva ongelma, koska nuoret valitsevat ministeriön ja elinkeinoelämän näkökulmasta niin sanotusti ”väärän” alan, hän sanoo Ilta-Sanomille.
Hyvösen mukaan media-ala kiinnostaa erityisesti nuoria, vaikka alan työtilanne ei ole mairitteleva. Monilla teollisuuden aloilla puolestaan olisi kiinnostavia työtehtäviä sekä mahdollisuuksia hyviin ansioihin ja yrittäjyyteen, mutta nuoret eivät välttämättä huomaa näitä vaihtoehtoja.
– Totta kai jokaisella nuorella on oikeus valita opiskelualansa ja -paikkakuntansa, mutta pääkaupunkiseudulla tämä voi tarkoittaa sitä, että osa pääkaupunkiseudun nuorista voi joutua tyytymään johonkin toiseen kuin ensisijaiseen vaihtoehtoonsa.