Jännitteet ovat kiristyneet viime vuosina Itämerellä epäillyn Venäjän kaapelisabotaasi vuoksi.
Merialueella kulkee samanaikaisesti noin 1 500 suurta alusta, joten kaikkien infrastruktuuria koskevien uhkakuvien torjunta on haastavaa Naton lisääntyneestä meripartioinnista huolimatta. Itämeri on elintärkeä kauppaväylä sekä Euroopan maille että Venäjälle.
Kremlin niin sanottuun varjolaivastoon kuuluvat huonokuntoiset tankkerit kulkevat alueella kansainvälisten pakotteiden kiertämiseksi.
Kaasuputket, sähköyhteydet ja datakaapelit kulkevat monin paikoin matalalla, mikä tekee niistä alttiita ankkurin raahaamisella aiheutettaville vaurioille. Itämerellä kansainvälisellä merialueella kulkevista merikaapeleista 93 prosenttia sijaitsee alle 150 metrin syvyydessä. Esimerkiksi Välimerellä osuus on vain seitsemän ja Atlantilla kolme prosenttia.
Hybridi-iskuja voidaan teoriassa tehdä myös sukeltajilla tai pienoissukellusveneillä.
Kolmea eri alusta epäillään ankkurisabotaasista, ja kaapelien vaurioitumisia on sattunut lokakuun 2023 jälkeen ainakin 11 kappaletta. Hybridisodankäynnissä meri-infran vahingoittamista voi pitää matalan riskin ja korkean vaikutuksen taktiikkana. Suoraa syyllisyyttä on usein vaikea osoittaa.
Liettuan entinen ulkoministeri Gabrielius Landsbergis kuvailee Itämeren tapahtumia ”vaaralliseksi peliksi”.
– Jos lykkäämme vahvempia toimia, niin Venäjä eskaloi uudelleen, Landsbergis sanoi Financial Timesin mukaan.
Lehti nostaa esiin Suomen viranomaisten suorittaman takavarikoinnin loppuvuodesta. Erikoisjoukot laskeutuivat helikopterista Eagle S -tankkerin kannelle. Suomen viranomaisten nopean toiminnan katsotaan mahdollistaneen takavarikon heti epäillyn sabotaasitapauksen jälkeen.
Ruotsin puolustusministeri Pål Jonsonin mukaan on selvää, että meri-infrastruktuurin vaurioitumisen taustalla on Venäjä.
– Olemme pistäneet merkille, että Venäjällä on taipumus ottaa suuria poliittisia ja sotilaallisia riskejä, Jonson toteaa.
Uhkakuvaan suhtaudutaan Nato-maissa vakavasti. Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan on tärkeää olla tietoinen Kremlin ”pelikirjasta”, johon sisältyvät hybriditoimet ovat käyneet yhä ilmeisemmiksi.
– Tämä ei ole alueellinen kysymys. Se on osa aggressiota ja sitä uhkaa, jonka Venäjä muodostaa elintavallemme, Valtonen sanoo FT:lle.
