Asiaa valmistellut työryhmä esitti kahta eri ratkaisua. Ensimmäisen mukaan nykyistä toimintamallia kehitetään siten, että Puolustushallinnon Rakennuslaitos vastaa edelleen kiinteistöjen asiantuntija- ja ylläpitopalveluista. Toisena vaihtoehtona oli, että Rakennuslaitos liitetään Senaatti-kiinteistöihin.
Puolustusministeriön päätösluonnoksessa esitetään nykyisen toimintamallin kehittämisratkaisua, koska se mahdollistaa toiminnan tehostamisen, mutta turvaa parhaiten maanpuolustukseen tarvittavan kiinteistö- ja ympäristöalan erityisosaamisen säilymisen puolustushallinnossa.
Puolustusministeriön valittu vaihtoehto katsottiin soveltuvimmaksi valmiuden ja turvallisuuden näkökulmasta. Lisäksi malli sisältää vähiten henkilöstön muutokseen liittyviä riskejä.
Vuosien 2015-2018 aikana toteutetaan noin seitsemän miljoonan euron lisäsäästöt puolustusvoimauudistuksesta saatavien 19 miljoonan euron säästöjen lisäksi. Säästöt toteutuvat täysimääräisinä vuoteen 2019 mennessä.
Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen henkilöstömäärä vähenee puolustusvoimauudistuksessa noin sadalla henkilötyövuodella vuoteen 2015 mennessä, ja edelleen nyt tehdyn esityksen seurauksena 39 henkilötyövuoden verran vuosina 2015-2018.
Ministeriön mukaan valittua vaihtoehtoa tukivat myös henkilöstöjärjestöt. Päätösluonnos on tällä hetkellä henkilöstöjärjestöillä lausuntokierroksella.
