– Ennakkovaroitusjärjestelmämme aiemmin ennustama pankkikriisi… on nyt kirjattu muodollisin kriteerein, ja hieman aikaisemmin… paha velkakriisi oli jo kirjattu, toteaa Venäjän hallitusta läheltä oleva Makrotalouden analyysin ja lyhyen ajanjakson ennusteiden keskuksen TsMAKP:n raportti.
Sen johtava indikaattori havaitsee myös korkean riskin tallettajien joukkopaolle, vaikka se ei vielä ole käynnissä kriisin piilevän luonteen takia.
– Jos kriisi pahenee, se voi toteutua, raportin tekijät varoittavat.
Keskus määrittelee rakenteellisen pankkikriisin tilanteeksi, jossa ainakin yksi seuraavista ehdoista täyttyy:
1. Ongelmaluottojen osuus pankkijärjestelmässä ylittää 10 prosenttia.
2. Asiakkaat ovat nostamassa merkittävän osan talletusvaroistaan.
3. Seurausten estämiseksi merkittävä osuus (yli 10 prosenttia) pankeista järjestellään uudelleen tai kansallistetaan tai ne pääomitetaan uudelleen laajamittaisesti summalla, joka vastaa yli kahta prosenttia bruttokansantuotteesta.
TsMAKP vakuuttaa, että kriisi on maltillinen, koska vain vähän yli 10 prosenttia pankkien lainaportfolioista on ongelmallisia. Kuitenkin joillain alueilla ”vahingon syvyys” voi olla suurempikin, koska pienten ja keskisuurten yritysten lainoissa ongelmallisten osuus on keskimäärin 19 prosenttia. Venäjän keskuspankin mukaan lokakuun 2025 lopussa 11,2 prosenttia (10,4 biljoonaa ruplaa) yhtiölainoista ja 6,1 prosenttia (2,3 biljoonaa ruplaa) henkilöasiakkaiden lainoista oli sellaisia, joissa takaisinmaksu oli epävarmaa.
Keskuspankki suositti pankkeja takaamaan mahdollisuuden lainojen uudelleenjärjestelyn sellaisille yhtiöille, joiden odotetaan voittavan vaikeutensa. Tällä pyritään estämään massiiviset yritysten konkurssit. Kun ongelmalliset pankkilainat on naamioitu uudelleenjärjestelyillä, kriisi jatkuu piilevänä, mikä auttaa toistaiseksi estämään pankkien konkurssit ja siitä aiheutuvat paniikit.
Valtio on tehnyt sijoitustalletuksia Kansallisesta hyvinvointirahastosta suurimpiin pankkeihin – pääasiassa valtio-omisteisiin, mutta ei pelkästään niihin. Ne voidaan laskea pääomiksi. Kesäkuussa 2025 Kreml talletti 300 miljardia ruplaa Moskova-Pietari-suurnopeusradan rahoittamiseen, mitä TsMAKP kutsui ”monen suuren pankin hätäpääomittamiseksi”. Joulukuussa 2025 hyvinvointirahastosta talletettiin 82,6 miljardia ruplaa Gazprombankiin ”infrastruktuuriprojektin rahoittamiseksi”.
Keskuspankki kutsuu pankkien lainaportfolioita ”hyväksyttäviksi”, mutta korostaa kasvavia riskejä. Kaksi sen tunnistamasta rahoitussektorin neljästä päähaavoittuvuudesta liittyy yrityslainojen ongelmiin.
Talouden hidastuminen, huonot markkinaolosuhteet ja korkea korkotaso on kasvattanut yritysten velka- ja korkotaakkaa. Yrityssektorin luottoriskit ovat keskuspankin mukaan kasvussa.
Pankkien lainaportfolioiden vihreät vyöhykkeet kapenevat vähitellen. Ruplan äärimmäisen vahvistumisen ja korkean korkotason takia TsMAKP ennustaa lainaportfolioiden jyrkkää huononemista erityisesti vientiyhtiöiden osalta öljy-, kaasu-, kaivannais- ja metalliteollisuuden sektoreilla.
