Monien maahanmuuton eri lupatyyppien hakemusmäärät ovat laskussa. Niin työntekijöiden, opiskelijoiden kuin kansainvälisen suojelunkin hakemusten määrät ovat vähentyneet.
Perheenjäsenten osalta hakemusmäärissä on ollut puolestaan pientä kasvua.
– Esimerkiksi turvallisuusympäristön muutokset, taloustilanne sekä hallitusohjelman toimeenpano lakimuutoksineen ovat osittain näkyneet Suomeen suuntautuvassa maahanmuutossa sekä vaikuttaneet merkittävästi toimintaamme. Olemme kehittäneet voimakkaasti oleskelulupamenettelyitä vastaamaan näitä muutoksia, Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Ilkka Haahtela kertoo tiedotteessa.
Maahanmuuttovirastoon tuli kaiken kaikkiaan 180 521 hakemusta vuonna 2025, ja virasto teki yhteensä 177 890 päätöstä. Myönteisten päätösten määrä oli viime vuonna laskussa vuoteen 2024 verrattuna.
Vuonna 2025 tehdyistä päätöksistä 80 prosenttia oli myönteisiä ja 9 prosenttia kielteisiä. Muut päätökset koskivat esimerkiksi asian raukeamista tai hakemuksen tutkimatta jättämistä. Vuonna 2024 puolestaan päätöksistä 84 prosenttia oli myönteisiä ja 7 prosenttia kielteisiä.
Virasto teki oleskelulupapäätöksiä 109694, turvapaikkapäätöksiä 5280 ja tilapäisen suojelun päätöksiä 10898 kappaletta.
Jatkolupia puolestaan haettiin 9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024. Jatkolupahakemuksia jätettiin 50852 (2024: 55766) ja niitä myönnettiin yhteensä 44 071 (2024: 50631). Jatkolupia haettiin ja myönnettiin eniten perhesiteen perusteella.
Viraston toiminnan keskiössä on ollut viime vuonna sujuvan ja hallitun maahanmuuton varmistaminen. Vuosi 2026 tuo suuria muutoksia, kun Euroopan unionin uutta muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta (pakti) aletaan soveltaa kesäkuussa. Samaan aikaan viraston tulee tehdä monia muitakin merkittäviä muutoksia, kuten kansalaisuuskokeen käyttöönotto, niukkenevilla resursseilla, Migri huomauttaa.
Työperäinen maahanmuutto oli vuonna 2025 melko tasaista, mutta hakemusten kokonaismäärä laski vuoteen 2024 verrattuna 25 prosenttia. Kaiken kaikkiaan ensimmäisiä hakemuksia työperäisiä hakemuksia jätettiin 11 324 vuonna 2025.
– Työperäisen maahanmuuton vähentyminen johtuu ensisijaisesti Suomen talouden viime vuosien heikosta kehityksestä. Yritysten ja organisaatioiden epävarmat tulevaisuudennäkymät sekä korkea työttömyys ovat vähentäneet ulkomaisen työvoiman kysyntää, Maahanmuuttoviraston tietopalveluiden johtaja Johannes Hirvelä kertoo.
Vuoden 2025 aikana suurimmat hakijakansalaisuudet työperusteisissa oleskeluluvissa olivat Intia, Filippiinit, Kiina, Vietnam ja Thaimaa. Yleisin työperusteinen oleskelulupa on työntekijän oleskelulupa, joita haettiin vuonna 2025 yhteensä 5609.
Erityisasiantuntijoiden (ml. sininen kortti) hakijamäärä pysyi vuoden 2024 tasolla. Yhteensä ensimmäisiä oleskelulupia haettiin 1150. Intian kansalaiset olivat myös vuonna 2025 suurin hakijakansalaisuus.
Myönteisiä päätöksiä ensimmäisiin työperusteisiin oleskelulupiin tehtiin yhteensä 8384 (2024: 1 103). Kielteisiä päätöksiä tehtiin puolestaan 3150 (2024: 3494).
Opiskelijoiden ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin vuonna 2025 yhteensä 13565, mikä oli 4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024. Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on ollut selvässä kasvussa vuodesta 2022 lähtien ja kääntyi ensimmäistä kertaa laskuun vuoden 2025 aikana. Aiemman kasvun taustalla on ollut muun muassa vuonna 2022 tehdyt muutokset opiskelija- ja tutkijalakiin.
Vaikka hakemusmäärän kasvu nyt taittui, hakemuksia jätettiin edelleen poikkeuksellisen paljon. Suomeen haetaan tällä hetkellä opiskelemaan erityisesti Bangladeshista, Nepalista, Sri Lankasta, Intiasta ja Pakistanista. Opiskelijoille myönnettiin viime vuonna yhteensä 10486 ensimmäistä oleskelulupaa (2024: 12 192). Kielteisten päätösten osuus oli 9 %.
Valmistumisen jälkeen opiskelija voi hakea Suomessa tutkinnon suorittaneen oleskelulupaa, jos hänellä on työpaikka tai hän toimii yrittäjänä.
– Viime vuonna valmistuneet opiskelijat jättivät yhteensä 3454 tutkinnon tai tutkimuksen suorittaneen jatkolupahakemusta, mikä on 33 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024 vastaavalla aikavälillä. Tätä kasvua selittää osaltaan kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvu Suomessa viime vuosina, Hirvelä sanoo.
Vuonna 2025 perheenjäsenet jättivät ennätykselliset 23831 ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia (2024: 23701). Hakemusmäärä pysyi melkein samana edeltävään vuoteen nähden. Oleskelulupia perhesiteen perusteella hakivat eniten Sri Lankan, Filippiinien, Intian, Bangladeshin ja Nepalin kansalaiset.
Perheenjäsenten oleskelulupahakemusten määrä on ollut kasvussa vuodesta 2021 lähtien.
– Enemmistö perheenjäsenistä hakee oleskelulupaa Suomessa työskentelevän tai opiskelevan perheenjäsenen vuoksi. Erityisesti opiskelijoiden perheenjäsenten määrä on kasvanut viime vuosina. Ennen vuotta 2022 oli harvinaista, että opiskelijoiden perheenjäsenet hakivat lupaa Suomeen, mutta nyt heistä on tullut yksi suurimmista ryhmistä perhesidehakemuksissa, Hirvelä kertoo.
Ensimmäisiin perhesidehakemuksiin tehtiin vuonna 2025 yhteensä 22324 päätöstä, joista 89 prosenttia oli myönteisiä.
Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätettiin 15 prosenttia vähemmän vuonna 2025 kuin vuonna 2024. Myös uusintahakemusten määrä väheni. Yhteensä ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätettiin 2 047 ja uusintahakemuksia 497. Eniten turvapaikkahakemuksia (sis. uusintahakemukset) jättivät Afganistanin, Irakin, Somalian, Venäjän ja Turkin kansalaiset.
– Vaikka konflikteja ja kriisejä on ollut useampia viime vuodenkin aikana, turvapaikkahakemusten lasku jatkui. Turvapaikkahakemusten määrät ovat kuitenkin alttiita nopeille muutoksille, jos keskeisten lähtöalueiden poliittisessa tai turvallisuustilanteessa tapahtuu suuria muutoksia, toteaa Hirvelä.
Myönteisiä päätöksiä turvapaikkahakemuksiin tehtiin 2284 (2024: 1581).
Tilapäinen suojelu on tarkoitettu Venäjän hyökkäyksen takia Ukrainasta paenneille. Tilapäistä suojelua myönnetään rajatulle kohderyhmälle, eikä siihen sovelleta yksilöllistä harkintaa suojelun tarpeesta kuten turvapaikanhakijoihin.
Vuoden 2025 aikana Suomessa jätettiin yhteensä 12018 tilapäisen suojelun hakemusta (2024: 12 617). Suomeen saapuvat ukrainalaiset muodostavat edelleen merkittävän osan maahanmuutosta Suomeen.
– Elokuun 2025 lopussa Ukrainassa voimaan tulleen hallituksen päätöksen mukaan 18–22-vuotiaat miehet saavat poistua maasta sotatilasta huolimatta. Tämän jälkeen nuorten miesten jättämien hakemusten määrä kasvoi myös Suomessa. Kasvu kuitenkin taittui loppuvuotta kohden, Hirvelä sanoo.
Myönteisiä päätöksiä tilapäisen suojelun hakemuksiin tehtiin 10 521 vuonna 2025 (2024: 12 210). Tilapäinen suojelu jatkuu 4.3.2027 asti.
Kansalaisuushakemusten määrä nousi korkeaksi vuosina 2023–2024 ennen kansalaisuuslain ensimmäisten muutosten voimaan tuloa. Hakemusmäärän kasvu aiheutti hakemusten käsittelyyn ruuhkaa. Vuonna 2025 hakemusmäärä palasi ennätyksellisten vuosien jälkeen aikaisemmalle tasolleen, ja hakemuksia jätettiin yhteensä 11 237, mikä on 34 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Jokaisella oleskeluluvalla on edellytykset, jotka asiakkaan pitää täyttää koko luvan voimassaolon ajan. Automaattinen jälkivalvonta tarkoittaa sitä, että Maahanmuuttoviraston järjestelmä tekee säännöllisesti tarkastuksia viranomaisten eri rekistereihin, joiden avulla katsotaan, täyttääkö asiakas edelleen eräät keskeiset luvan edellytykset, kuten oleskeleeko henkilö tosiasiallisesti Suomessa tai onko hänellä turvattu toimeentulo.
– Jälkivalvonnan avulla ehkäistään osaltaan myös työperäistä hyväksikäyttöä, jonka riski on valitettavan korkea tällä hetkellä Suomessa. Jos luvan peruuttamista harkitaan, arvioimme tilanteen aina tapauskohtaisesti. Asiakasta myös kuullaan aina asiassa. On hyvä muistaa, että kuuleminen ei ole vielä päätös, vaan tärkeä osa asiakkaan tilanteen selvittämistä, kertoo Hirvelä.
Vuonna 2025 automaattisella jälkivalvonnalla tarkastettiin yhteensä noin 47000 oleskelulupaa. Sen kautta peruuttamisharkintaan otettiin 3645 oleskelulupaa ja peruutettiin yhteensä 1913 oleskelulupaa.
Maastapoistamismenettelynä on karkottaminen, jos asiakas on oleskellut Suomessa oleskeluluvalla. Ilman oleskelulupaa maassa oleskelevan maastapoistamismenettelynä on käännyttäminen. Suurin osa Maahanmuuttoviraston karkottamis- ja käännyttämispäätöksistä tehdään kielteisen oleskelulupa-, turvapaikka- tai luvan peruuttamispäätöksen yhteydessä, kun luvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyty.
Käännyttämiseen johtaneita maastapoistamispäätöksiä tehtiin viime vuonna yhteensä 3 128 (2024: 2 884). Karkottamiseen johtaneita maastapoistamispäätöksiä virasto teki viime vuonna 2774 (2024: 1965), mikä on 41 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Eniten maastapoistamispäätöksiä tehtiin vuonna 2025 Venäjän, Irakin ja Turkin kansalaisille.
– Maastapoistamispäätösten kasvun taustalla vaikuttavat lainsäädännön muutokset, tehostunut jälkivalvonta ja poliisin tekemien karkottamisesitysten kasvu. Poliisi ja Rajavartiolaitos tekevät Maahanmuuttovirastolle karkottamis- ja käännyttämisesityksiä, kun ulkomaalaisen epäillään syyllistyneen tai hän on syyllistynyt Suomessa rikoksiin, Hirvelä kertoo.
