Ranskan ja Italian johtajat harkitsevat tiettävästi keskusteluyhteyden palauttamista Venäjän diktaattori Vladimir Putiniin ja lobbaavat EU:n erityislähettilään nimittämistä tähän tehtävään. Ajatuksena on, että jollei näin toimita, Donald Trump voisi sopia Putinin kanssa Ukrainan kohtalosta Euroopan selän takana.
– Todellisuudessa nämä huolet ovat olleet olemassa jo pitkään, eikä eurooppalaisen erityislähettilään nimittäminen tarjoaisi luotettavaa suojaa tällaiselta skenaariolta. Julkinen keskustelu siitä, kuka voisi ottaa tämän roolin, aiheuttaisi sitä paitsi enemmän haittaa kuin hyötyä sekä Euroopalle että Ukrainalle, Viron kansainvälisen puolustustutkimuskeskus ICDS:n tutkija, tohtori Igor Gretski toteaa analyysissaan.
– Paradoksaalisesti juuri nyt on syntynyt suotuisat olosuhteet EU:n strategisen autonomian syventämiselle – ajatukselle, jota Emmanuel Macron on ainakin vuodesta 2017 lähtien ajanut. Venäjän Ukraina-aggression, sen Eurooppaa vastaan käymän hybridisodan ja Donald Trumpin toteuttaman Yhdysvaltain ulkopoliittisten prioriteettien radikaalin uudelleenjärjestelyn taustaa vasten puolustusmenojen jyrkkä kasvattaminen ei enää näytä liialliselta, vaan kauan odotetulta. Myös ajatus eurooppalaisen armeijan perustamisesta on palannut agendalle, Gretski huomauttaa.
Neuvotteluyhteyden avaamiselta Kremliin puuttuu hänen mukaansa selkeä tavoite. Se voisi hänen mielestään olla ajankohtaista, jos Venäjä olisi lopettanut vihollisuudet ja Putin olisi aidosti valmis neuvottelemaan. Nyt kehitys on kuitenkin menossa täysin päinvastaiseen suuntaan, eivätkä neuvottelut sinänsä ole rauhaan johtava strategia.
– Venäjä jatkaa massiivisia iskuja Ukrainan kaupunkeihin ja syyllistyy järjestelmällisesti sotarikoksiin siviilejä kohtaan. — Putinin kanssa neuvottelemisesta on jo runsaasti kokemusta, eikä sitä voi rehellisesti sanoen luonnehtia menestyksekkääksi. Viimeisen vuoden aikana Donald Trump, joka oli luvannut lopettaa Venäjän ja Ukrainan välisen sodan 24 tunnissa, ei ole tiimeineen saanut ensimmäistäkään myönnytystä Kremliltä. Moskova kieltäytyy kompromisseista ja jatkaa panosten korottamista, Gretski muistuttaa.
– Jos Kreml haluaa keskustella EU:n kanssa, se voi jo nyt keskustella Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin, EU:n neuvoston puheenjohtajan António Costan tai ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Kaja Kallaksen kanssa. EU:n institutionaalisen kehyksen heikentäminen tai rinnakkaisten rakenteiden luomista vain siksi, että Venäjän diktaattori ei satu pitämään EU:n nykyisestä johdosta, on mahdotonta hyväksyä, Gretski painottaa.
Presidentti Emmanuel Macron on aiemmin todennut, että Ranska pyrkii asettamaan Ukrainan asemaan, ”joka suo sille mahdollisuuden neuvotella rauhasta parhailla mahdollisilla ehdoilla”. Pääministeri Giorgia Meloni on puolestaan luvannut, että Italia ei tule koskaan olemaan heikko lenkki länsimaisessa liittoumassa Venäjän aggressiota vastaan.
– Jos nämä sitoumukset ovat yhä merkityksellisiä Pariisille ja Roomalle, etusijalle on asetettava Venäjän vastaisten pakotteiden tiukentaminen ja Ukrainalle annettavan tuen merkittävä lisääminen. Siinä sekä Ranska että Italia voisivat tehdä paljon nykyistä enemmän. Ukrainan tukemiseen osoitetulla bkt-osuudella mitattuna ne ovat 0,291 ja 0,145 prosentillaan edelleen Euroopan jumboryhmässä. Näiden lukujen moninkertainen kasvattaminen – ei hätäinen paluu neuvotteluihin Vladimir Putinin kanssa – vahvistaisi Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria ja avaisi lopulta tien kohti oikeudenmukaista rauhaa Ukrainassa, Gretski kiteyttää.
