Asuntokauppa kääntyi Suomessa viime vuonna selvään kasvuun kauppamäärillä mitattuna. Kasvua kauppamäärissä oli 10,6 prosenttia verrattuna vuoteen 2024. Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen ennustaa vanhojen asuntojen kauppamäärän kasvavan tänä vuonna 4–6 prosenttia ja hintojen nousevan keskimäärin prosentin.
– Ennusteiden antaminen on kuitenkin hyvin haasteellista tässä poikkeuksellisen epävarmassa ajassamme, jossa tilanteet voivat muuttua suuntaan tai toiseen hyvinkin nopeasti, sanoo Rantanen tiedotteessa.
Suomessa tehtiin vuonna 2025 asuntokauppoja noin 11,5 miljardin euron arvosta. Vanhojen asuntojen osuus oli tästä 10,9 miljardia euroa. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna asuntokaupan arvo oli viime vuonna korkeampi kuin esimerkiksi vuosina 2013–2015.
-Jos aiempien vuosien poikkeuksellisen suurta uudistuotantoa ei oteta mukaan laskuihin, vanhojen asuntojen kauppojen arvo oli viime vuonna korkeampi kuin koko ajanjaksolla 2012–2018, kertoo Rantanen.
Kauppamäärien kasvu ei kuitenkaan heijastunut hintoihin viime vuonna, vaan asuntojen hinnat jatkoivat laskuaan. Vanhojen kerrostaloasuntojen keskimääräinen neliöhinta oli viime vuonna 2751 euroa, kun vuonna 2024 niiden neliöhintojen keskiarvo oli 3034 euroa. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat laskivat Suomessa viime vuonna keskimäärin noin 9 prosenttia.
– Hintojen laskua selittää erityisesti alkuvuoden 2025 runsas tarjonta. Tarjontamäärät pysyivät viime vuonna korkealla koko ensimmäisen vuosipuoliskon, mutta syksyn mittaan tarjonta väheni merkittävästi kaikkein haetuimmissa asuntotyypeissä eli omakotitaloissa ja isommissa perheasunnoissa. Niiden kohdalla tarjonta oli jo valmiiksi suhteessa selvästi niukempaa kuin pienten asuntojen.
– Meillä on jo useita alueita ja kaupunginosia Suomessa, joissa on huutava pula hyväkuntoisista ja kohtuuhintaisista omakotitaloista ja perhekokoisista rivitaloasunnoista. Ne kiinnostavat ostajia kaikkialla Suomessa, ja hyvät myyntiin tulevat kohteet myydään nopeasti, Rantanen jatkaa.
Uusien asuntojen puute rajoittaa tarjontaa ja jarruttaa kauppaa erityisesti isoissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa. Viime vuonna uudisasuntokaupan arvo oli noin 0,6 miljardia euroa, kun vielä vuonna 2021 se oli 3,2 miljardia euroa.
– Nyt tarvittaisiin erityisesti uusia perhekokoisia asuntoja vastaamaan kysyntätilanteeseen ja tasapainottamaan markkinakehitystä. Uudisasuntotuotanto pysähtyi kuin seinään pian neljä vuotta sitten, eikä sen uudelleen käynnistymisestä ole vieläkään havaittavissa kuin vasta ensimmäisiä pieniä orastavia merkkejä.
Asuntokaupan piristymistä jarruttavat erityisesti kolme tekijää. Kuluttajien alhainen luottamus, heikko työllisyystilanteemme sekä tarjonnan rakenne ja määrä, sanoo Rantanen.
– Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta hidastaa myös asuntokauppaa tänä vuonna. Tarjonnan rakenne ei vastaa kysyntää. Vaikka kokonaisuutena tarjontaa on suhteellisen paljon, haetuimpia asuntotyyppejä eli omakotitaloja ja isoja perheasuntoja on myynnissä aivan liian vähän. Suurin kysyntä kohdistuu niihin kaikkialla Suomessa.
