Lähes puolet parisuhteista saa alkunsa verkossa, mutta deittisovellusten vaikutuksia käyttäjien hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin on tutkittu vähän.
Juho Vainion säätiön rahoittama Iiris Lehtolan väitöskirjatutkimus paneutuu deittisovellusten käyttäjiin. Lehtola on yksi säätiön apurahansaajista. Säätiö jakoi tänä vuonna yli 1,7 euroa kansanterveyttä ja terveitä elämäntapoja edistäviin tutkimukseen.
– Kansainvälisissä tutkimuksissa on löytynyt merkitseviä yhteyksiä deittisovellusten käytön ja monenlaisten mielenterveyttä haittaavien vaikutuksien välillä, Lehtola kertoo tiedotteessa.
Keskeisimpiä oireita ovat muun muassa ahdistus, masennus, yksinäisyys, uupuminen, passivoituminen valinnan edessä, kehonkuvaongelmat tai lisääntyneet syömishäiriöt.
Kansainvälisissä tutkimuksissa on lisäksi kiinnitetty huomiota siihen, että sovelluksilla on moninkertaisesti enemmän mies- kuin naiskäyttäjiä. Tämän seurauksena miehistä on palveluissa ylitarjontaa, minkä seurauksena naiset voivat saada liikaa osumia.
Ylitarjonnan seurauksena naisesta voi tulla valikoivampi sen suhteen, keille käyttäjille hän vastaa. Samalla osalla miehistä voi olla suuria vaikeuksia löytää osumia tai saada vastauksia naispuolisilta käyttäjiltä. Deittisovellusten käyttö voi luoda osalle miehistä vaikutelman, etteivät he kelpaa naisille tai naiset käyttäytyvät heitä kohtaan ylimielisesti, mikä osaltaan voi aiheuttaa katkeroitumista ja itsetunto-ongelmia.
Suomessa aihetta on tutkittu vain vähän
Uusia deittisovellustutkimuksia syntyy maailmalla tämän tästä, mutta Suomi ei ole toistaiseksi päässyt osalliseksi tutkimuksiin.
– Deittisovellusten imago on huono ja huoli niiden vaikutuksista esimerkiksi mielenterveyskriisiin on spekulaation tasolla. Tutkimuksia värittää ennakkoasenne, eikä Yhdysvaltoihin painottunut tutkimus vastaa kysymyksiin suomalaisten käyttäjien hyvinvoinnista.
Väestöliiton perhebarometrin (2024) mukaan 2020-luvulla alkunsa saaneista suhteista peräti 47 prosenttia on syntynyt internetissä. Samaisessa perhebarometrissä ilmenee, että moni sinkku ei uskalla aktiivisesti etsiä kumppania, vaan on avoin seurustelulle, jos potentiaalinen kumppani tulee vastaan.
– Tekoälymurros tulee näkymään myös digitaalisessa deittailussa. Miltä deittisovellusten käytön hyvinvointivaikutukset näyttävät ja kuinka Suomi vertautuu muihin Euroopan maihin? Ottaen huomioon käsillä olevan mielenterveyskriisin, Perhebarometrista huokuvan asenteiden epätasapainon ja erityisen huolen nuorten miesten hyvinvoinnista, tutkimukseni lisää tietoa sovellusten hyvinvointivaikutuksista. Hypoteesini on, että aktiivinen käyttö voi olla yhteydessä madaltuneeseen hyvinvointiin ja kyynistyneisiin asenteisiin, Lehtola sanoo.
Apurahajuhlassa Juho Vainion säätiön hallituksen puheenjohtaja Timo Viherkenttä toi puheessaan esille tuoretta tietoa Suomen kansanterveydestä.
– Uuden EU-raportin mukaan suomalaiset tupakoivat huomattavan vähän, ja myös fyysinen aktiivisuus on selvästi EU:n keskiarvon yläpuolella. Toisaalta lihavuus ja ylipainoisuus ovat meillä merkittävästi EU-tasoa yleisempiä.
Apurahalautakunnan puheenjohtaja Matti Rautalahti totesi, että säätiön linjauksen mukaisesti rahoituksen painopiste oli tällä kertaa tutkijanuran alkuvaiheessa olevissa hakijoissa.
– Kansanterveystutkimuksen perinne on Suomessa pitkä, vahva ja innovatiivinen, mikä näkyi sadoissa hakemuksissa, Rautalahti sanoi.
Säätiö myönsi apurahoja kaikkiaan 70 kappaletta.
