Valtiovarainministeriö tiedotti torstaina, että valtion lainanotto ylittää kuluvana vuonna budjetoidun 14,3 miljardin euron nimellisarvoisen nettolainanottotarpeen 3,5 miljardilla eurolla.
Valtio ottaa vuonna 2025 uutta lainaa arviolta 17,8 miljardia euroa.
Verkkouutiset listasi vastauksia tärkeimpiin kysymyksiin siitä, mitä tämä tarkoittaa. Lähteenä on käytetty Valtiokonttorin blogia aiheesta sekä Valtiokonttorin apulaisjohtaja Jussi Tuulisaarelta saatuja selvennyksiä.
Miksi valtio joutuu ottamaan budjetoitua enemmän lainaa?
Valtio tarvitsee nyt enemmän lainaa kuin budjetissa arvioitiin, koska johdannaissopimuksiin liittyvät käteisvakuudet ovat kasvaneet nettomääräisesti 3,3 miljardilla eurolla vuoden 2024 lopusta.
Tämä johtuu pohjimmiltaan markkinakehityksestä, ei valtion meno- tai tuloarvioiden muutoksista.
Onko valtiontalouden alijäämä lisääntynyt?
Ei ole. Annetut käteisvakuudet eivät lisää valtion alijäämää. Kun vakuudet joudutaan kuitenkin rahoittamaan, on tällä lainanottoa lisäävä vaikutus.
Mitä vakuusvaatimukset ovat ja mihin ne liittyvät?
Osa valtion lainanotosta on valuuttamääräistä, ja valtio suojautuu aina siihen liittyvästä valuuttakurssiriskistä valuutanvaihtosopimuksilla. Valtio on myös suojautunut valuuttakurssiriskiltä muun muassa F35-hävittäjähankkeeseen liittyen. Näihin valuuttasuojauksiin liittyy vakuusliikkeitä.
Valtion velanhallinnassa käytettiin helmikuuhun 2024 asti koronvaihtosopimuksia, joilla muokattiin valtion korkoriskiasemaa. Vielä voimassa oleviin koronvaihtosopimuksiin liittyy myös vakuusliikkeitä ja niitä on voimassa vielä varsin paljon.
Mitä käteisvakuudet ovat ja miten ne toimivat?
Valtion velanhallinnassa käytetyt koronvaihtosopimukset ja käytettävät valuuttatermiinit ovat johdannaissopimuksia, jotka solmitaan kansainvälisen, vakiomuotoisen ISDA-sopimuksen puitteissa. Siihen liitetään luottoriskiä vähentävä vakuusjärjestelyyn liittyvä sopimus. Myös valtio on velvollinen antamaan käteisvakuuksia.
Miksi käteisvakuudet kasvoivat juuri nyt?
Käteisvakuuksia on jouduttu lisäämään, koska korkojen muutokset ja erityisesti pitkien ja lyhyiden korkojen eron kasvu eli korkokäyrän jyrkentyminen ovat kasvattaneet korkojohdannaisten vakuuksia.
Valtio suojautuu myös valuuttariskeiltä eli valuuttakurssien vaihteluilta. Valuuttajohdannaisten vakuudet ovat kasvaneet, koska euro on vahvistunut suhteessa Yhdysvaltain dollariin tänä vuonna noin 12,5 prosenttia. Tämän vaikutus valtion antamiin käteisvakuuksiin on tänä vuonna ollut noin 800 miljoonaa euroa.
Miksi pitkien korkojen nousu kasvattaa valtion vakuusvaateita?
Valtion tekemät koronvaihtosopimukset ovat voittopuolisesti sellaisia, joissa valtio vastaanottaa pitkää/kiinteää korkoa ja maksaa vaihtuvaa korkoa. Kun pitkät korot nousevat markkinoilla, tällaisen sopimuksen markkina-arvo laskee, vaikka samanaikaisesti valtio myös maksaisi alempaa vaihtuvaa korkoa. Tällöin vastapuoli on oikeutettu saamaan vakuuksia.
Milloin valtion antamat vakuudet palautuvat valtiolle?
Vakuus voi palautua valtiolle valuutta- tai korkomuutosten kautta tai viimeistään sopimuksen erääntyessä. Ne ovat valtiolle saatavia, joista se saa korkotuloja.
Kuinka paljon valtio on saanut vakuuksista tänä vuonna korkotuloa?
Koko vuoden toteuma-arvio käteisvakuuksien korkotuloista on noin 120 miljoonaa euroa.
Ovatko valtiontalouden pysyvät menot kasvaneet?
Eivät ole. Vakuusliikkeet eivät ole budjettimenoja vaan kassaliikennettä, joka tässä tapauksessa lisää valtion lyhyen aikavälin rahoitustarvetta. Toisin sanoen kyse on kassavaikutuksesta.
Nimellisarvoinen nettolainanotto pitää sisällään arvioidut emissiotappiot. Mitä emissiotappiot ovat?
Kun valtio huutokauppaa aiemmin liikkeeseen laskettuja kiinteäkorkoisia viitelainoja, joiden nimelliskorot ovat nykyisiä markkinakorkoja alhaisempia, valtio saa lainasta nimellismäärää vähemmän pääomaa, jolloin syntyy emissiotappiota.
Tällaisessa tilanteessa valtion tulee ottaa enemmän nimellismääräistä lainaa, jotta se saa tarvitsemansa euromääräisen lainan. Toisaalta lainoista maksetaan markkinakorkoa alhaisempaa nimelliskorkoa.
Vuoden kolmannessa lisätalousarviossa huomioitiin emissiotappioita noin miljardi euroa. Tämän jälkeen emissiotappioita on kertynyt vielä noin 0,4 miljardia euroa lisää. Kyseessä on viime vuosiin suhteutettuna normaalin vaihtelun piirissä oleva summa.
