Viron presidentin valtiovierailu Kazakstaniin johti suureen kiistaan ja paljasti kaksi tapaa hoitaa ulkopolitiikkaa, kertoo Eesti Ekspress.
Presidentti Alar Karis ja hänen puolisonsa Sirje Karis aloittivat vierailun 16. marraskuuta. Noin viidenkymmenen hengen delegaatioon kuului presidenttiparin lisäksi virkamiehiä, poliitikkoja, yliopistojen rehtoreita ja yrittäjiä. Tavoitteena oli solmia uusia sopimuksia ja rakentaa suhteita Venäjän, Kiinan ja Euroopan välillä tasapainoilevaan Kazakstaniin.
Vastaanotto oli ylenpalttisen lämmin ja vieraanvarainen. Presidenttipari sai lentokentällä sylikaupalla punaisia ja valkoisia ruusuja, ja hotellille kiitävää saattuetta tervehti jättimäinen valomainos vironkielisine teksteineen ja Alar Karisin muotokuvineen. Isännät olivat selvästi miettineet kaiken tarkkaan. Kazakstan halusi näyttää parastaan.
Valtiovierailun valmistelut oli aloitettu Virossa jo keväällä. Ulkoministeriö lähti siitä, että myös Kazakstanin vierailulla korostetaan Viron ulkopolitiikan peruslinjaa eli sääntöihin perustuvan maailmanjärjestyksen puolustamista, Venäjän imperialismin vastustamista ja selkeän tuen osoittamista Ukrainalle.
Näin oli tarkoitus toimia myös Kazakstanissa, mutta suunnitelmiin tuli Eesti Ekspressin mukaan muutos.
Valtiovierailun ensimmäisenä iltana Viron Kazakstanin-suurlähettiläs Jaap Ora pyysi päästä presidentin puheille. Seuraavana aamuna presidentin oli määrä puhua yliopistolla, johon oli kutsuttu myös useita tv-kanavia. Lähettiläs oli saanut isänniltä huolestuneita signaaleja: kazakit eivät tienneet, mitä Viron presidentti aikoi puheissaan sanoa. Sen isännät tiesivät, että Venäjää virolaiset eivät yleensä päästä helpolla. Lähettilään neuvo presidentille olikin, että julkisissa esiintymisissä kannattaa pitää tavallista matalampaa profiilia.
Presidentin kanslia ja ulkoministeriö olivat hioneet puhetta sanasta sanaan. Alkuperäisessä versiossa merkittävä osa puhetta käsitteli Ukrainan sotaa. Siinä palattiin 1990-luvun toiveeseen, että Venäjä luopuisi imperialistisesta ajattelusta – ja siihen, miten toivo särkyi ensin Georgiassa ja kuusi vuotta myöhemmin Krimillä. Vladimir Putinin aloittamaa sotaa kuvailtiin aggressiiviseksi ja brutaaliksi.
Suurlähettiläs Jaap Ora varoitti, että puhe voisi pilata koko valtiovierailun. Kazakstanilla on nimittäin läheiset suhteet myös Venäjään. Lähettiläs suositteli vähemmän kärkästä viestiä.
Eesti Ekspressin mukaan virolaisdelegaatiossa puhkesi raju ja äänekäs riita tulevan puheen sisällöstä. Suurlähettiläs suositteli maltillisempaa linjaa, kun taas ulkoministeriön väki puolusti alkuperäistä versiota.
Presidentti Karis päätti kuitenkin kuunnella lähettilään näkemyksiä. Hän kirjoitti puheensa uusiksi ja pehmensi sitä.
Seuraavana päivänä yliopistoon kokoontui kuulemaan presidenttiä yli pari sataa ihmistä. Karis puhui geopoliittisista jännitteistä ja sodista yleisellä tasolla, mutta ei maininnut Venäjää nimeltä. Myös muissa valtiovierailun puheissa presidentti sivusi geopoliittisia kysymyksiä, mutta hän ei moittinut avoimesti Venäjää tai Vladimir Putinia.
Presidenttiparin valtiovierailu päättyi, eikä kukaan Kazakstanissa suuttunut. Raju riita jäi kuitenkin kytemään virolaisten keskuuteen. Paheksuntaa herätti se, että presidentti muokkasi omaa puhettaan kuulijan toiveiden mukaiseksi. Varsinkin ulkoministeriö oli käärmeissään.
Eesti Ekspress on kysynyt Viron ulkoministeriöltä kommenttia. Ministeriö ei mainitse Kazakstanin vierailusta aiheutunutta kiistaa, mutta kommentissa korostetaan, että Virolla voi olla vain yksi ulkopoliittinen linja.
– Sen keskeinen tavoite on vastustaa Venäjän aggressiota, ministeriö kirjoittaa ja painottaa, että tämä on vahvistettu myös Viron parlamentille annetuissa ulkopoliittisissa selonteoissa.
– Ukrainaan liittyvien asioiden esiin nostaminen on kaikkien Viron virallisten ulkomaanvierailujen pääteema, ministeriö jatkaa.
Presidentin kanslia kertoo Eesti Ekspressille, että presidentin julkisissa puheissa toimittiin suurlähettilään neuvon mukaisesti. Kanslian mukaan paikan päällä oleva lähettiläs tuntee parhaiten paikalliset olot. Siksi lähettilään neuvoja kuunneltiin.
Neuvojen antaminen koitui kuitenkin kohtalokkaaksi suurlähettiläs Jaap Oran uran kannalta. Hänen työnsä suurlähettiläänä on päättynyt.
Ulkoministeriö on tiedottanut, että suurlähettiläs on omasta pyynnöstään eronnut virastaan 1.1.2026 alkaen.
– Jätetyn hakemuksen ja Virossa voimassa olevan menettelyn mukaisesti ministeriö esittää Viron hallitukselle ehdotuksen suurlähettilään takaisin kutsumiseksi, tiedotteessa todetaan niukkasanaisesti.
Erikoista kiistaa on kommentoinut myös Viron parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Marko Mihkelson.
– Ulkopolitiikkamme keskeinen kysymys on suursota Euroopassa, hän sanoo Eesti Ekspressille.
Hänen mukaansa tätä on korostettava kaikissa mahdollisissa tilanteissa ja ”riippumatta siitä, missä päin maailmaa olemme ja riippumatta siitä, miten vastapuoli siihen suhtautuu”.
– En näe mitään syytä, miksi omaa ulkopolitiikan prioriteettia pitäisi jotenkin peitellä. Ukrainasta ei pitäisi puhua vain kahdenkeskisissä tapaamisissa, vaan myös julkisesti. Nyt emme voi olla penkinlämmittäjiä, Mihkelson toteaa.
Mihkelsonia ei miellytä se, että korkealla tasolla Viroa näyttää edustavan vain Suomen presidentti Alexander Stubb.
– Hän on hyvä mies. Mutta virolaiset eivät ole valinneet Stubbia.
– Myös meidän valtionpäämiehemme pitäisi pyrkiä hieman näkyvämpään asemaan kuin missä hän nyt on, Mihkelson sanoo.
