Ukraina on eturintamassa muovaamassa maailman sotateknistä kehitystä, toteaa Britannian tiedustelupalvelun entinen operaatio- ja tiedustelujohtaja Nigel Inkster Times Radion Frontline -ohjelmassa.
Hän nostaa esiin Ukrainan miehittämättömien ilma-alusten eli droonien parissa tekemän teknologiakehitystyön.
– Sen soveltaminen miehittämättömiin ilma-aluksiin on vaikuttanut näkemyksiin modernista sodankäynnistä kaikkialla maailmassa, hän toteaa.
Nigel Inkster näkee Ukrainan eräänlaisena uusien sotateknologioiden testikenttänä. Ukrainan tapauksessa ei ole käytetty jopa kymmenen vuoden testijaksoja uusille teknologioille, kuten alalla on ollut tapana. Uutta tekniikkaa on kokeiltu heti kenttäolosuhteissa, jolloin onnistuneeksi koetut teknologiat on otettu käyttöön välittömästi. Hyöty saadaan käyttöön heti eikä vasta kun on jo liian myöhäistä.
Mikäli sota jatkuu entiseen tapaan, voivat Ukrainan voimavarat tai lännen auttamishalu tulla lopulta vastaan.
Inkster muistuttaa Venäjän presidentti Vladimir Putinin tähtäävän juuri tähän heikkouteen pitkittäessään sotatoimia.
– Putin laskelmoi, että hänellä on varaa odottaa länsimaiden väsymistä Ukrainan tukemiseen. Hän olettaa, että meillä ei ole kollektiivista halua ja jaksamista jatkaa yhteisiä toimia. Silloin Ukrainalta loppuvat pian vaihtoehdot ja erityisesti sotilaat siinä missä aseetkin, ex-tiedustelujohtaja sanoo.
Tilanne ei kuitenkaan ole välttämättä näin vaikea. Vaikka yhteistä eurooppalaista tahtoa ei löytyisikään, on Euroopan sisällä merkittäviä voimia, jotka ovat sitoutuneet Ukrainan tukemiseen pitkällä tähtäimellä.
Vaikka tuleva talvi voi olla haastava, ei Inkster usko Ukrainan sotatilanteen kaatuvan tuen puutteeseen.
– Sellaiset maan kuten Puola, Pohjoismaat, Baltian maat ja oikeastaan myös Britannia jossain määrin ja kritiikistä huolimatta myös Saksa ovat valmiita jatkamaan tukea, vähintään taloudellista sellaista, Nigel Inkster arvioi.
Vladimir Putinin vaikuttaa uskovan, että venäläiset kestävät suuret tappiot sotatoimien pitkittyessä. Halukkaita lähtijöitä rintamalle suurista tappioista huolimatta on, sillä korvaukset niin asevoimiin liittymisestä kuin kaatuneistakin ovat mittavat erityisesti maan vähävaraisemmalle väestölle.
Tiedustelutietojen mukaan Venäjän johto onkin aikaisempaakin halukkaampi pitkittämään sotatoimia Ukrainassa. Inkster pitää tietoja uskottavana. Hän korostaa Venäjän luopuneen ajatuksesta koko Ukrainan valloittamisesta, mutta muistuttaa, että Venäjä pitää nyt tiukasti kiinni vaatimiensa neljän alueen hallinnasta.
– Putin kuvittelee, että hän kestää kaikkia muita pidempään ja huolimatta siitä mikä oikeastaan menee huonosti tai hyvin taistelukentillä, hän uskoo lopulta Venäjän sotilaiden määrän ja maan suuren koon voittavan, Inkster toteaa.
Hän uskoo, ettei Kremlillä ole aikeita tai haluja valloittaa muita eurooppalaisia valtioita tällä hetkellä. Venäjä tavoittelee maansa turvallisuuden takaamiseksi itseään ympäröivien alueiden saattamista epästabiiliin tilaan.
– Emme ole virallisesti sodassa Venäjän kanssa, mutta välillämme ei myöskään ole rauhaa, hän summaa.
