Rakenteellinen työttömyys syvenee Suomessa. Yli puolet työttömistä kuuluu rakennetyöttömiin, joiden työllistyminen ei onnistu pelkästään talouden kasvun avulla, kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) tuore selvitys.
Tilastokeskuksen mukaan 57 prosenttia kaikista työttömistä kuului kesäkuun lopussa rakennetyöttömiin. Heidän työllistymisensä ei onnistu, vaikka talous kasvaisi ja uusia työpaikkoja syntyisi.
Erityisesti nuorten asema on hälyttävä: Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan yli viidesosa (22 prosenttia) työvoimaan kuuluvista 15–24-vuotiaista oli työttömänä kesäkuussa 2025.
Tämä on seitsemän prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin.
Jos nuori jää ilman tutkintoa ja ensimmäistä työpaikkaa, syrjäytymisen riski kasvaa merkittävästi.
EVA ehdottaa selvityksessään kolmea keinoa nuorten työllistämiseen:
- Pikakoulutusväylä tutkinnottomille nuorille – enintään kolmen kuukauden koulutus, joka räätälöidään työvoimapula-aloille.
- Rekrytointipalkkio yrityksille, jotka palkkaavat vailla työhistoriaa olevia nuoria.
- Lähiöallianssit, joissa valtio, kunnat, hyvinvointialueet, yritykset ja järjestöt etsivät yhdessä ratkaisuja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistämiseen.
Kallis hintalappu yhteiskunnalle
Työllisyyspalveluiden rekisteritietojen mukaan kesäkuussa 2025 oli 75 000 alle 30-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Lisäksi Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston perusteella vuonna 2022 oli noin 27 000 nuorta, joilla ei ollut lainkaan työhistoriaa. Kun työhistorian puute yhdistyy tutkinnottomuuteen ja pitkittyneeseen työttömyyteen, nuoren työllistymistodennäköisyys putoaa vain seitsemään prosenttiin vuoden seurannassa.
– Rakennetyöttömyyden syöksykierre katkaistaan vain, jos nuorille annetaan nopea väylä koulutukseen ja ensimmäiseen työpaikkaan. Muuten Suomi menettää pysyvästi työvoimaa ja verotuloja, toteaa konsultti Jussi Pyykkönen tiedotteessa.
Pyykkösen laskelmien mukaan työttömyyden kustannus yhteiskunnalle on miljardiluokkaa vuodessa. Pelkästään nuorten työttömyysetuuksiin kuluu noin 580 miljoonaa euroa vuosittain – ja summa kasvaa, jos nuorten työllistymismahdollisuuksia ei paranneta.
– Suomessa on liikaa sellaisia työuria, jotka eivät koskaan ala, Pyykkönen painottaa.
LUE MYÖS:
Suomen työttömyys on Euroopan toiseksi korkein – vain Espanja edellä
