Suomen pankkisektori pärjäisi myös selvästi nykyistä karummassa toimintaympäristössä, arvioidaan finanssiviranomaisten tekemissä stressitesteissä.
Euroopan pankkiviranomainen (EBA) on julkaissut EU:n laajuisten stressitestien tulokset, joissa ovat mukana suurimmat suomalaispankit, ja lisäksi Finanssivalvonta on julkaissut suoraan valvomiensa pienempien suomalaispankkien tulokset.
– Jälleen kerran stressitestit vahvistavat tiedon siitä, että Suomen pankkisektori on vakavarainen ja kestää toimintaympäristön merkittävänkin heikkenemisen. Vaikka testin heikon kehityksen skenaarion oletukset muun muassa työttömyydestä ovat rankkoja, pankkien vakavaraisuutta kuvaavat tunnusluvut pysyvät kokonaisuudessaan hyvällä tasolla, analysoi Finanssiala ry:n (FA) pääekonomisti, johtaja Veli-Matti Mattila sanoo tiedotteessa.
Alkuasetelmassa pankit käynnistivät stressitestit vahvalla tuloksentekokyvyllä, mikä vähensi stressiä verrattuna aikaisempiin testeihin. Tämänkertaisissa stressitesteissä heikomman kehityksen skenaario oli erityisen ajankohtainen, sillä se huomioi myös kauppapolitiikan kiristymisen Yhdysvaltojen asettamien tullien myötä.
Tilanteeseen on Mattilan mukaan turhaa puuttua, jos kaikki toimii kuten pitää.
– Tulokset osaltaan alleviivaavat sitä, että pankkien vakavaraisuusvaatimuksien kiristämiselle ei ole Suomessa aihetta. Pankkien puskurit ovat jo nyt riittävät ottamaan vastaan voimakkaitakin iskuja.
Vakavaraisuusvaatimusten tarpeeton kiristäminen voisi itsessään pohjustaa niitä taloudellisesti vaikeita aikoja, joihin toimenpiteillä pyritään varautumaan. Mattila varoittaa tekemästä toimia, jotka heikentäisivät suomalaisten pankkien kykyä tarjota rahoitusta esimerkiksi kotitalouksille, yrityksille ja puhtaan siirtymän investoinneille.
– Vaatimusten kiristäminen heikentäisi pankkien kykyä rahoittaa talouskasvua ja voisi ohjata luotonantoa entistä vähäriskisempiin kohteisiin. Jo nyt on monella taholla huoli siitä, että pankit eivät pysty riittävästi rahoittamaan pieniä aloittelevia yrityksiä, jotka yleensä ovat riskipitoisia luototuskohteita pankkien näkökulmasta, Mattila toteaa.
