Euroopan olisi vaikea koota edes 25000 sotilasta pelotevoimaksi Ukrainassa.
The Times –lehdelle on valotettu Euroopan maiden puolustusministerien ja sotilasjohtajien keskusteluja, kun nämä ovat pureutuneet suunnitelmiin niin kutsutun ”halukkaiden koalition” joukoista.
Britannian asevoimien komentajan, amiraali Tony Radakinin kerrotaan kysyneen kollegoiltaan mantereella, pystyisivätkö maat yhdessä keräämään 64000 hengen vahvuiset joukot, jotka lähetettäisiin Ukrainaan rauhansopimuksen syntyessä. Radakin oli aiemmin todennut, Britannia olisi valmis lähettämään enintään 10000 sotilasta.
Keskusteluissa kävi kuitenkin pian ilmi, että Euroopan puolustusministerien mukaan ei ole mitään mahdollisuuksia päästä 64000:ään, ja jopa 25000 vaatisi yhteistä ponnistusta, lähde Brysselissä taustoittaa.
Aiemmin tällä viikolla kerrottiin, että Britannia on alkanut pitää maajoukkojen lähettämistä Ukrainan turvaamiseksi liian riskialttiina. Jos tulitauko pettäisi, voisi seurauksena olla laajempi konflikti.
Sen sijaan Britannia ja Ranska suunnittelevat nyt sotilaskouluttajien lähettämistä kauas etulinjasta läntiseen Ukrainaan, joka täyttäisi vaateen ”maajoukkojen lähettämisestä”. Ukrainaa suojattaisiin ilmassa ja merellä.
Kunnianhimoinen toive 64000 sotilaasta sai epäilyitä jo 10. huhtikuuta ja suoremmin se ammuttiin alas myöhemmin tapaamisissa Brysselissä.
Britannian läheiset liittolaiset totesivat puolustusministeri John Healeylle, että sen kokoiset joukot vaatisivat kahden vuoden jaksolla yhteensä 256000 sotilaan vahvuuden, kun rotaatiot otetaan huomioon.
Liettuan puolustusministerin Dovilė Šakalienėn kerrotaan tokaisseen: Venäjällä on 800000 [sotilasta]. Sanonpa teille, että jos me emme saa kokoon edes 64000:tta, se ei näytä heikolta – se on heikkoa.
Keskustelut paljastavat kuinka riippuvainen Eurooppa lopulta on Yhdysvalloista, mitä tulee Venäjän todelliseen patoamiseen.
Suomen ja Viron edustajien sanotaan olleen huolissaan siitä, että joukkojen lähettäminen Ukrainaan vesittäisi maiden omaa puolustusta rajalla. Puola, Espanja ja Italia puolestaan ovat tehneet selväksi, että ne eivät sitoudu sotilaiden lähettämiseen, lähde kertoo.
– Mikäli väkiluvultaan suuret maat eivät sitoudu, ollaan umpikujassa, lähde jatkoi.
Ranska tiettävästi voisi lähettää 5000-10000 sotilasta eli saman verran kuin Britannia.
Toisen lähteen mukaan Suomi ja Saksa ovat myös yleisesti ottaen maajoukkojen lähettämistä vastaan. Saksa ei tosin ole asiaa täysin sulkenut pois.
– Kun nämä otetaan pois pöydältä, niin mistä se armeija saadaan? Kun muut eivät ole siellä, me olemme suojattomia, brittilähde miettii viitaten tilanteeseen, jossa vain osa maista lähettäisi sotilaita varmistamaan rauhaa Ukrainassa.
Lähteen mukaan Britannian asevoimat ovat jatkuvasti pienentyneet, ja ne kärsivät kalustopulasta ja sellaistenkin varusteiden pulasta mitä normaalisti saataisiin Yhdysvalloista.
Euroopan maiden haluttomuus lähettää maajoukkoja on muuttanut ajattelutapaa siitä, miltä joukot näyttäisivät, jos rauhansopimus syntyisi. Huolta herättää myös se, mitkä olisivat säännöt voimankäytölle, jos Venäjä hyökkäisi.
Todennäköisintä tällä hetkellä on Timesin lähteiden mukaan, että Länsi-Ukrainaan lähetettäisiin brittiläisiä ja ranskalaisia sotilaskouluttajia, jotka täyttäisivät sitoumuksen joukoista maan sisäpuolella. He eivät kuitenkaan olisi lähellä rintamalinjaa, vartioisi kriittisiä kohteita tai suojelisi ukrainalaisia joukkoja.
Britannian puolustusministeriön mukaan halukkaiden koalition puitteissa jatketaan edelleen pitkälle vietyä operatiivista suunnittelua maa-, meri- ja ilmavoimien vaihtoehdoista sekä Ukrainan asevoimien uudistamisesta.
– Samaan aikaan jatkamme rauhanpyrkimysten tukemista ja lisäämme sotilaallista tukea Ukrainalle, kun [presidentti] Vladimir Putinin laiton hyökkäys jatkuu, ministeriön edustaja kommentoi.
