Sairastuneet ovat sitoutuneita ja tyytyväisiä omaan syöpähoitoonsa. He myös arvostavat terveydenhuollon ammattilaisten työtä. Tulokset käyvät ilmi Suomen Syöpäpotilaat ry:n vuodenvaihteessa 2024–2025 toteuttamasta kyselystä.
Yli puolet vastaajista koki ennen syöpädiagnoosia, että oireita ei otettu vakavasti, oireiden syitä ei tunnistettu tai epäiltiin jotain muuta syytä kuin syöpää. Yli puolet vastaajista otti yhteyttä lääkäriin kolmen kuukauden sisällä terveyshuolien ilmenemisestä. Kolmasosa joutui asioimaan terveydenhuollossa vähintään kolme kertaa ennen kuin diagnoosi varmistui.
Vajaa 40 prosenttia kysyi itse tutkimusten tuloksista. Reilu 40 prosenttia kuuli diagnoosista puhelimitse lääkäriltä ja kolmannes lääkärin vastaanotolla. Vastaajista kuusi prosenttia sai tietää diagnoosista luettuaan sen itse Omakannasta tai muusta sähköisestä tietokannasta.
Vajaa kolmannes koki diagnoosin viivästyneen ja viidesosa koki haasteita hoitoon pääsyssä. Vajaa 80 prosenttia koki tulleensa huomioiduksi haluamallaan tavalla, kun hoidosta päätettiin. Haasteina hoitoon pääsyssä korostuivat talous ja toimeentulo (19 prosenttia), sopivan lääkärin löytäminen (18 prosenttia) ja pitkä matka syöpälääkäriin (11 prosenttia).
Ennen hoitojen alkua, yli 70 prosenttia vastaajista keskusteli hoitotiimin kanssa omista tarpeistaan ja huolenaiheistaan. Viidesosa ei saanut tarvitsemaansa tietoa, mistä voi tarvittaessa hankkia lisätietoa ja tukea välittömien sivuvaikutusten hoitoon.
– Kyselyn tulokset vahvistavat aiempia kokemuksiamme, joiden mukaan tutkimuksiin pääsy perusterveydenhuollossa on liian usein pullonkaulana diagnoosin saamiselle ja hoitoon pääsylle. Varsinkin toistuvasti oireiden kanssa vastaanotolle tuleva henkilö tulisi ottaa tosissaan. Potilaan ikä, asuinpaikka tai taloudellinen tilanne ei saisi kaventaa pullonkaulaa entisestään, sanoo toiminnanjohtaja Jenni Tamminen-Sirkiä Suomen Syöpäpotilaat ry:stä tiedotteessa.
Sairastuneiden tiedon ja tuen tarve on suuri hoitojen aikana. Eniten sairastuneet keskustelivat lääkärin tai sairaanhoitajan kanssa sairauden tai hoitojen sivuvaikutuksista tai myöhäishaitoista (67 prosenttia), jaksamisesta (41 prosenttia), työelämästä (38 prosenttia), toimintakyvystä (36 prosenttia), hoitoväsymyksestä (30 prosenttia) sekä liikunnasta (30 prosenttia).
Lähes kaikki eli 97 prosenttia vastaajista oli sitoutunut syöpähoitoonsa. Kun vastaajat arvioivat tyytyväisyyttä saamaansa hoitoon, vastausten keskiarvo oli 8,3 asteikolla 0–10. 70 prosenttia koki saaneensa parasta mahdollista hoitoa. Kokonaisuutta ajatellen, 80 prosenttia koki hoidon toteutuneen vähintään hyvin ja vain kuusi prosenttia koki hoidon toteutuneen huonosti tai erittäin huonosti.
– Tiedon selkeys ja ymmärrys aikataulusta helpottavat potilaan oloa. Sairastuneen kanssa olisi hyvä sopia, miten tämä haluaa vastaanottaa tulokset – puhelimitse vai vastaanotolla. On myös hyvä viestiä potilaalle, miten kauan tuloksissa menee. Odottavan aika on pitkä: potilasta helpottaa tieto siitä, minne voi tarvittaessa olla yhteydessä, jos hänellä herää tarkempia kysymyksiä, toteaa Tamminen-Sirkiä.
Kyselyyn vastasi yhteensä 684 ihmistä.
