Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreiden tilastojen mukaan vielä vuonna 2021 yli 18000 suomalaista osallistui työeläkekuntoukseen, mutta sen jälkeen kuntoutujen määrä on kääntynyt nopeaan laskuun. Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on välttää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen sekä tukea henkilön työhön paluuta.
– Vuonna 2023 kuntoukseen osallistui enää 13500 henkilöä. Lukumäärä on yli neljänneksen pienempi kuin pari vuotta sitten. Näin isoa pudotusta ei ole aikaisemmin nähty, ETK:n tilastosuunnittelija Marjo Kaasila kertoo.
Kuntoutujien lukumäärä väheni viime vuonna 13 prosenttia. Pudotusta tapahtui jälleen sekä yksityisellä että julkisella sektorilla kuin myös kaikissa ikäryhmissä ja yleisimmissä sairausryhmissä.
Kuntoutujista 44 prosentilla oli taustalla jokin tuki- ja liikuntaelinten sairaus ja 28 prosentilla mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö. Osuudet pysyivät edellisvuoden tasolla.
Naisilla mielenterveyssairaus oli kuntoutukseen hakeutumisen syynä 36 prosentilla, kun taas miehillä vastaava osuus oli 19 prosenttia. Työeläkekuntoutujien keski-ikä on 47 vuotta.
Työeläkekuntoutukseen osallistuvien määrän vähenemisen taustalla on useita syitä. Kuntoutushakemusten määrä on ollut jo neljä vuotta laskusuunnassa. Vuonna 2023 työeläkelaitoksissa tuli vireille vajaat 8 900 hakemusta, mikä on neljä prosenttia edellisvuotta vähemmän.
Toinen merkittävä syy muutokseen löytyy hylkäävien kuntoutuspäätösten kasvusta. Kun vielä viisi vuotta sitten joka viides kuntoutushakemus hylättiin, nyt hakemuksista hylätään joka toinen.
– Eläkelaitokset arvioivat yksilön kuntoutustarvetta laissa määriteltyjen kriteereiden perusteella, joista yksi on työkyvyttömyyden uhkan todennäköisyys. Nyt tätä tekijää painotetaan aikaisempaa enemmän, mikä todennäköisesti on vaikuttanut osaltaan hylkäävien päätösten kasvuun, ETK:n Marjo Kaasila arvioi tiedotteessa.
ETK:n työeläkekuntoutustilastoa on täydennetty uudella koko työeläkejärjestelmän kattavalla yhteisellä mittarilla: kuntoutusoikeuden käyttäneiden osuudella.
Mittarilla tarkastellaan vuonna 2022 myönteisen kuntoutuspäätöksen saaneiden osallistumista kuntoutukseen vuosien 2022–2023 aikana. Oikeus työeläkekuntoutukseen voi perustua joko kuntoutushakemukseen tai työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä annettuun päätökseen. Kuntoutuspäätös on voimassa yhdeksän kuukautta.
Tarkastelujakson aikana kuntoutushakemukseen myönteisen päätöksen saaneista 83 prosenttia aloitti kuntoutuksen. Yksityisellä sektorilla osuus oli 86 prosenttia ja julkisella sektorilla 76 prosenttia.
Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneista 48 prosenttia aloitti kuntoutuksen. Yksityisellä sektorilla osuus oli 54 prosenttia ja julkisella sektorilla 37 prosenttia.
Vuonna 2023 päättyi noin 5 700 kuntoutusta. Kuntoutujista 67 prosenttia palasi töihin ja kuusi prosenttia siirtyi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle.
ETK:n tilastoissa seurataan kuntoutuksen päättäneiden tilannetta myös viiden vuoden ajalta. Vuonna 2018 kuntoutuksensa päättäneistä alle 50-vuotiaista oli viime vuoden lopussa työelämässä 62 prosenttia. Yli 50-vuotiaiden ryhmässä työssä oli viime vuoden lopussa kolmannes, työkyvyttömyyseläkkeellä oli lähes viidennes ja vanhuuseläkkeellä toinen viidennes.
