Yllättävä tulos viittaa siihen, että Aurinkokunnan syntymän aikaan on ollut käynnissä ainakin kaksi erillistä prosessia, joiden seurauksena elämän mahdollistaneet molekyylit ovat muodostuneet.
Kansainvälisen tutkimusryhmän havainnot viittaavat siihen, että 67P/Churyumov-Gerasimenko -komeetasta löydetyillä orgaanisilla molekyyleillä on erilainen alkuperä siitä riippuen, ovatko ne liukenematonta vai liukenevaa materiaalia.
Turun yliopistosta tutkimuksessa olivat mukana yliopistotutkijat Harry ja Kirsi Lehto sekä tohtorikoulutettava Boris Zaprudin.
– Tämä on uusi ja yllättävä tulos orgaanisten molekyylien evoluutiossa. Aurinkokunnan synnyn aikoihin on täytynyt olla käynnissä ainakin kaksi erillistä prosessia, jotka ovat saattaneet tapahtua eri aikoina, Harry Lehto sanoo.
Liukenematon orgaaninen aine on tutkijoiden mukaan syntynyt todennäköisesti joko tähtienvälisissä pölypilvissä tai Aurinkokunnan syntypilvessä. Aikaisemmin on arveltu, että ainakin osa elämän syntymisen mahdollistaneista molekyyleistä muodostui komeetoissa.
– Tuliko Maahan riittävästi molekyylejä komeetoista vai syntyivätkö ne ilmakehässä tapahtuneiden reaktioiden seurauksena? On mahdollista, että löytämiemme suurten liukenemattomien orgaanisten molekyylien hajoaminen pienemmiksi molekyyleiksi nuoren Maan paksuun ilmakehään törmätessä onkin puuttuva linkki Maan elämän synnyssä, Kirsi Lehto hahmottelee.
Tutkijat ovat tienneet jo 1950-luvulta lähtien, että yksinkertaisista orgaanisista aineista saadaan monimutkaisempia orgaanisia molekyylejä ulkopuolisen energialähteen avulla. Monimutkaisempia molekyylejä nimitetään kerogeeneiksi ja ne ovat yleensä huonosti liukenevia ja tervamaisia.
Harry Lehtdon mukaan komeetassa havaitsemamme aineet ovat juuri tämän tyyppisiä liukenemattomia aineita.
– Emme löytäneet mittauksissa evolutiivista jatkumoa, jossa liukoiset yhdisteet olisivat kehittyneet suuremmiksi tervamaisiksi kerogeeneiksi, esimerkiksi Auringon kuumuuden seurauksena. Tuloksemme osoittavat, ettei jatkumoa ole, vaan pienet liukoiset ja isot liukenemattomat molekyylit ovat syntyneet eri ympäristöissä, Harry Lehto kertoo.
67P-komeetasta irronneet hiukkaset mitattiin Euroopan Avaruusjärjestön Esan Rosetta-luotaimen The Cometary Secondary Ion Mass Analyser -laitteella (COSIMA). COSIMA-laitteisto on kerännyt 67P-komeetasta yli 27 000 hiukkasta, joista yli 200 on analysoitu.
Tutkimusartikkeli on julkaistu Nature-tiedelehdessä.
