Suomalaisten peruskoululaisten heikkenevät Pisa-tulokset ovat ylittäneet uutiskynnyksen länsinaapuri Ruotsissa, missä Svenska Dagbladet nyt uutisoi aiheesta laajassa artikkelissa. Svd toteaa Suomen peruskoulun herättäneen takavuosina maailmanlaajuista ihailua, ja suomalaisten oppilaiden sijoittuneen kärkisijoille kansainvälisissä oppimismittauksissa. Tuolloin huomiota kiinnitettiin lehden mukaan etenkin suomalaisten tasavahvoihin tuloksiin, kun oppilaat menestyivät tutkimuksissa koulusta ja sosioekonomisesta taustasta riippumatta.
– Vaikutti siltä, että Suomi teki asioita pelkästään oikein. Kunnes näin ei enää ollut, lehti tiivistää Suomen Pisa-luisun.
Tuoreimmassa, vuoden 2022 Pisa-tutkimuksessa suomalaiskoululaiset sijoittuvat nyt lähelle vertailun keskikaartia. Pandemia ja etäopetukseen siirtyminen on todennäköisesti yksi syy pudotukselle, mutta Svd muistuttaa suomalaisoppilaiden tulosten laskeneen jo pidemmän aikaa. Huippuvuoden 2006 jälkeen trendi on ollut laskeva, ja peruskoululaisten lukutaidon sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen heikentynyt.
Asiantuntijoiden mukaan huolestuttavia ilmiöitä ovat nyt poikien tyttöjä selvästi heikommat oppimistulokset, sekä sosioekonomisen taustan entistä suurempi korostuminen. Erot koulujen sisällä mutta myös koulujen välillä ovat kasvaneet, toteaa suomalaisopettaja lehdelle.
Svd on haastatellut artikkeliaan varten niin suomalaisia peruskoulun opettajia kuin oppilaitakin. Eräs opettaja on havainnut muutoksen paitsi nuorten suhtautumisessa koulunkäyntiin myös kotiväen asenteissa.
– Pohdin sitä, etteivätkö vanhemmat enää ole yhtä kiinnostuneita nuorten koulunkäynnistä, kyselevätkö he läksyistä. Ehkä heillä ole paljon aikaa olla lastensa kanssa ja keskustella heidän kanssaan.
Svd:n mukaan ruotsalaiset asiantuntijat varoittivat jo vuosia sitten Suomea seuraamasta Ruotsin peruskoulun tietä. Vuoden 2016 opetussuunnitelman tavoitteena oli itsenäisempi ja osallistuvampi oppilas, mutta arvostelijoiden mielestä muutos on nakertanut opettajien auktoriteettia. Svd:n haastattelemat opettajat ja oppilaat kuvailevat peruskoulua kuitenkin yhä perinteisin sanakääntein, lehti huomauttaa.
Opettajan rooli on Suomessa muuttunut, mutta ei välttämättä heikentynyt, sanoo kasvatustieteen professori Jari Lavonen.
– Siinä ei tarvitse olla ristiriita. Opetus voi olla oppilaskeskeistä, mutta opettaja on silti läsnä ja ohjaamassa.
