Venäjän sota Ukrainassa on edistänyt merkittävästi amerikkalaisten aseiden kysyntää. Maanantaina 29. tammikuuta julkaistu Yhdysvaltain ulkoministeriön raportti kertoo, että maan asevienti kasvoi viime vuonna ennätykselliseen 238 miljardiin dollariin.
Hallitusten välinen FMS-kauppa (Foreign Military Sales) kasvoi 55,9 prosenttia vuodesta 2022 yhteensä 80,9 miljardiin dollariin. Loput 157,5 miljardia dollaria koostui yritysten suorasta DCS-kaupasta (Direct Commercial Sales), joka kasvoi 2,5 prosenttia edellisvuodesta. Kyse on talousvuodesta, joka alkaa Yhdysvalloissa aina 1. lokakuuta.
Yksi pääostaja oli Puola, joka päätti Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen rakentaa itselleen Euroopan suurimmat maavoimat. Puola osti Apache-rynnäkköhelikoptereita 12 miljardilla, HIMARS-raketinheitinjärjestelmiä 10 miljardilla, Abrams-taistelupanssarivaunuja 3,75 miljardilla ja ilma- ja ohjustorjuntajärjestelmiä neljällä miljardilla dollarilla.
Saksa osti Yhdysvalloista Chinook-kuljetushelikoptereita 8,5 miljardilla, Tšekki tilasi F-35-hävittäjiä ja ampumatarvikkeita 5,6 miljardilla, Bulgaria panssaroituja ajoneuvoja 1,5 miljardilla ja Norja monitoimihelikoptereita miljardilla dollarilla. Euroopan ulkopuolella Etelä-Korea tilasi F-35-hävittäjiä viidellä miljardilla, Australia Super Hercules -kuljetuskoneita 6,3 miljardilla ja Japani Hawkeye-valvontakoneita miljardilla dollarilla.
Yhdysvaltain ulkoministeriön alueellisesta turvallisuudesta ja aseviennistä vastaavan viraston johtaja Mira Resnick totesi Politicon haastattelussa, että Yhdysvaltojen asevienti kasvaa osittain siksi, että jotkut maat hylkäävät venäläisvalmisteiset aseet.
Venäjä on ollut maailman toiseksi suurin aseviejä viimeiset kolme vuosikymmentä, mutta viime vuosina kaula Yhdysvaltoihin on kasvanut ja ero Ranskaan on kaventunut. Vuonna 2022 Yhdysvaltojen osuus maailman aseviennistä oli 40 prosenttia, Venäjän 16 prosenttia ja Ranskan 11 prosenttia. Tukholman rauhantutkimusinstituutti SIPRI:n analyytikko Simon Wezeman ennusti vuosi sitten hyökkäyksen Ukrainaan rajoittavan Venäjän asevientiä oman asevoimansa priorisoinnin, pakotteiden ja ostajamaiden kohtaaman lännen painostuksen takia.
