Euroopan koko turvallisuusarkkitehtuuri on Ranskan eturivin diplomaatteihin lukeutuvan suurlähettiläs Pierre Vimontin mukaan romahtanut Ukrainan konfliktin seurauksena.
Samaan aikaan kuin Vladimir Putinin hallinto yhä elättelee imperialistisia unelmiaan, Vimont kehottaa muuta Eurooppaa jo pohtimaan, millaisin uusin keinoin maanosan vakaus ja turvallisuus voidaan tulevaisuudessa taata.
– Putinin päätös hyökätä Ukrainaan merkitsi Helsingissä vuonna 1975 vahvistetusta Euroopan turvallisuusjärjestyksen loppua. Käynnistämällä ”sotilaallisen erikoisoperaationsa” Venäjän presidentti raunioitti rakennelman, joka oli kestänyt niin hyvät kuin huonot ajat perustamisestaan lähtien, Vimont toteaa vaikutusvaltaisen Robert Schuman -säätiön julkaisemassa artikkelissa.
Hyökätessään Ukrainaan Venäjä heitti hänen mukaansa romukoppaan Helsingin Ety-kokouksessa kesällä 1975 vahvistetut perusperiaatteet Euroopan valtioiden suvereniteetista ja alueellisesta koskemattomuudesta. Samalla luhistuivat neljän vuosikymmenen aikana kehittynyt taloudellinen yhteistyö ja yhteydet kansalaisyhteiskunnan tasolla.
Pierre Vimont on toiminut muun muassa maansa Ranskan kolmen ulkoministerin kabinettipäällikkönä, maansa pysyvänä edustajana EU:ssa 1999–2002, suurlähettiläänä Washingtonissa 2007–2010 ja EU:n ulkosuhdehallinnon ensimmäisenä pääsihteerinä 2010–2015.
Valmistautumisen aika
Venäjän vuonna 2014 toteuttaman Krimin valtauksen ja helmikuussa 2022 Ukrainaan kohdistaman täysimittaisen hyökkäyksen välisten kahdeksan vuoden aikana Euroopassa ei Vimontin mukaan täysin ymmärretty, että paluuta vuosikymmenten takaisen Etyk-päätösasiakirjan periaatteisiin ei enää ollut.
Vasta Venäjän hyökkäys Ukrainaan tiivisti hänen mukaansa Euroopan rivit. Nyt ymmärretään yleisesti, että kyse on sodasta, jota Vladimir Putin ei saa voittaa.
– Tämä päättäväisyys ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteistä: jotkin Euroopan maat haluavat, että Venäjän armeija yksinkertaisesti lyödään, kun taas toiset puntaroivat rauhanneuvottelujen mahdollisuutta otollisen hetken tullen. Kaikki ovat kuitenkin yksimielisiä siitä, että Venäjän voimankäyttöä ei voida palkita laittomin ja tuomittavin aluevaltauksin, Pierre Vimont sanoo.
Uuden turvallisuusarkkitehtuurin hahmottelu on hänen mielestään ajankohtaista jo sodan vielä kestäessä. Hän muistuttaa Yhdysvaltain presidentin Franklin D. Rooseveltin aloittaneen YK:n perustamiseen liittyvät valmistelut toisen maailmansodan aikana, ja myös Euroopan integraatiokehitys saatettiin itse asiassa alulle jo paljon ennen vuotta 1945.
– Tässä vaiheessa on ennenaikaista hahmotella uuden eurooppalaisen järjestyksen tarkkoja ääriviivoja, jotka väistämättä riippuvat Ukrainan konfliktin päättymisen määrittämistä olosuhteista. Eurooppalaisten ei silti ole mahdotonta alkaa miettiä jo nyt, mitkä olisivat Euroopan tulevan turvallisuuden rakennuspalikat, Vimont toteaa.
